tiistai 21. huhtikuuta 2009

Matkalippu Sloveniaan


Torstai-aamuna suunnistamme Neiti A:n kanssa lentokentälle ja lähdemme pidennetylle viikonlopulle Sloveniaan, tai tarkemmin sanottuna sen pääkaupunkiin Ljubljanaan. Ei, kyse ei ole John Lennonin yli vuoden kestäneestä kadotetusta juhlintaviikonlopusta, vaan ihan oikeasta viikonlopusta. Tai itsestäni en tietäisi, mutta Neiti A:ta ajatus tuskin kiehtoo. Onneksi ei tarvitse tällä kertaa matkustaa yksin. Viime kerralla tuli matkan loppuvaiheessa varsin orpo olo.


Miksi juuri Sloveniaan? Sitä en taaskaan tiedä. Viimeksihän matkustin Veronaan, kun tuntui siltä. En halua edes liikaa tutustua matkakohteeseen perustietoja lukuun ottamatta. Haluan edes jossain olla spontaani, vaikka matkat ovatkin jännitykseni aiheita, ennen kuin useimmiten rentoudun. Eikä se Veronan homma ihan p.....areissu ollutkaan.

Sloveniasta ei oikein tuntunut löytyvän matkaopasta kirjakaupasta, mutta löytyi sellainen kuitenkin. Netistä toki vaikka mitä. Mukana kirjassa tosin tuli myös Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina. Sarajevossa haluaisin tulevaisuudessa käydäkin.

Kirjassa, taisi olla niitä sankarimatkaajan oppaita, sanottiin, että Slovenia on tulevaisuuden Sveitsi. Ja niin pieni, että sen pääsee päästä päähän muutamassa tunnissa. Siihenhän kotimaassa ei pysty. Heinävedellekin ajaa 4-5 tuntia.

No, ainakaan ei ilmeisesti tarvitse teipata rahoja reiteen tai kengänpohjiin, jos Sveitsiksi maata väitetään. Slovenialaiset itsekin haluavat pitää itseään eurooppalaisena, eikä niinkään ex-Jugoslavian valtiona. Ja helpommalla pääsivät Serbian kynsissä, kun muut ex-Jugoslavian maat. Kohtahan se sitten nähdään, josko joku paikallinen valistaisi paikan päällä.

Slovenia ei ole niitä maita, jotka ovat otsikoissa. Eniten se on tainnut olla otsikoissa Patria-skandaalin takia. Joten minkälainenhan vastaanotto meitä suomalaisia odottaa? Mutta tuskinpa pomojen rötöstelyt tavallisia ihmisiä kiinnostavat.

Itä-Euroopasta puheenollen, Suomessa piipahti Venäjän presidentti Medvedev. Venäjän presidentin vierailu on Suomessa vähintään yhtä iso juttu kuin Venäjän tsaari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivillä. Karjala takaisin -mielenosoittajiakaan ei ollut tällä kertaa kuin muutama. Silti ihmetyttää, miksi suomalaiset eivät saa ostaa Karjalasta tontteja, kun venäläiset sen voivat tehdä Suomessa. Kysymys lienee suurvallan asennoitumisesta pienempäänsä tai silkasta kaiken tukahduttavasta jo tsaarin ajoista juontavalla byrokratialla. Tosin suomalaiset rakentaisivat pian kaikki järvenrannat täyteen, niin kuin kotimaassa on käynyt. Joten ehkä hyvä näin.

Eilen laitoin varmaan elämäni ensimmäisen tiedotteen, joka julkaistiin maakuntalehdissä asti. Kiitos STT:n. Olivat vain ymmärtäneet sen väärin. Mutta kaikkeahan ei voi saada. Tiedote kertoi nuorten päihteidenkäytöstä tehdystä tutkimuksesta. Kaikki mikä koskee kouluja, kiinnosta mediaa. Ja vielä kun siihen liitetään viina niin voila. Vanhukset ovat nyt jonkin aikaa rauhassa median huomionjanosta. En tosin tiedä, vahvistinko vain Vantaan kuvaa Suomen kurjuuden ghettona, jossa pennutkin keikkuvat humalassa tupakka huulessa. Jos joku haluaa sen tiedotteen lukea, sen voi lukea tästä.

Muistatteko muuten takavuosien tv-juontajan Jaajo Linnonmaan? Mies juonsi sellaisia televisiohistorian merkkipaaluja kuin Räsypokka ja Jaajon jakuzi. Bongasin hänet autoradioita kuunnellessani nyt RadioSuomipopin aamujuontajana. Huumori ehkä liikkuu siinä hyvän maun rajoissa. Mutta jos ronskimmasta huumorista tykkää, se on varsin mainiota. Katsokaapa vaikka miehen kotisivuja.

Mutta ensi viikolla sitten kuvia ja tunnelmia Sloveniasta. Voikaa hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe