lauantai 19. syyskuuta 2009

Teuvo, maanteiden kuningas



On vaikea löytää viikkoa, ettei lehdessä kerrottaisi useamman nuoren menehtyneen auto-onnettomuudessa. Useimmiten syynä vain tolkuton ylinopeus. Tai ajotaidot eivät vastaa nopeutta. Jokainen kun kuvittelee olevansa se maailman paras kuski.



Gösta Sundqvist-vainaa oli hänkin viisas mies. Hänen suurin lahjakkuuteensa oli ilmiöiden pukemisessa verrattomiksi ralleiksi. Aineksensa hän kuuleman mukaan saikin kiertelemällä kuuntelemassa ihmisten tarinoita ratikoissa ja kansankuppiloissa.



Göstan lukemattomia helmiä sisältävästä tuotannosta parhaimmistoon kuuluu Teuvo, maanteiden kuningas. Tuossa kappaleessa on tiivistettynä nuoren miehen ajatukset kun hän pääsee ensimmäisen Corollansa rattiin.



En tunne tilastoja, mutta olisi hyvä tietää, kuoleeko liikenteessä enemmän nuoria suhteessa kun liikennekuolemien huippuaikoina 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Autot tuohon aikaan tuskin suojasivat paljoakaan, mutta nykyisin tuntuu, että kovassakaan vauhdissa on vaikeaa saada itseään hengiltä. Niinpä näiden nuorten täytyy ajaa todella kovaa tai sitten eivät käytä turvavöitä.



Liikenneministeri Vehviläinen ehdotti autokouluihin lisää liikennekasvatustunteja. Varsin lapsellinen ehdotus tuon tason ihmiseltä. Jokainen tietää, että nämä jannut eivät autokoulunoppeja noudata. He vain seuraavat vanhempiaan liikenteessä. Eivät nämä varttuneemmat surullisenkuuluisat Audi-miehetkään esimerkkiä liikenteessä anna. Eivät osaa käyttää vilkkua ja ohittelevat mielipuolen lailla.



Kun itse ajan pikkuvolkkarilla aiheuttaa se näissä hainmuotoisella keulalla ajavilla Audi-miehissä suurta kiukkua. Heidän on pakko päästä ohi, hinnalla millä hyvänsä. Useamman kerran olen joutunut jarruttamaan henkeni säästääkseni.


Sinänsä on hölmöä, että vain nuoret miehet syyllistetään liikenteen paholaisina, kun jokaisessa meistä asuu pieni paholainen liikenteessä. Kyllä ihan itsekin huomaa hermostuvansa heti, jos joku törttöilee edessä. Mutta ehkä liikenteessä puretaan muita turhautumia. Sitten kun tähän lisätään vallalla oleva välinpitämättömyys niin paketti on valmiina. Kokeneemmat automiehet muistavat muistuttaa, että kyllä se liikennesääntöjen noudattiminen parissa vuodessa ohi menee.


Rattikset eli rattijuopot ovat asia erikseen. Heistä on tehty poliisin työn näyteikkunoita. Ei kauaa kestä kun rattijuopon kiinniotosta lähtee tiedote medialle. Melkein kilpaillaan kuka nappasi kovimmassa kännissä ajaneen kiinni. Mutta kilpaillaanko sillä, kuinka monta ylinopeutta ajanutta jäi haaviin. Rattijuoppous on ongelma, jota ei koskaan taideta pystyä kitkemään. Niin kauan kun auton jostain saa käsiinsä. Ylinopeus on kansan keskuudessa hyväksytty huvi. Rattijuoppous ei luojan kiitos enää, vaikka siihenkin ihmiset suhtautuvat kovin eri tavoin.



On myös tolkutonta, että jotkut viitsivät ajaa korttelirallia yöt läpeensä. Minulle sen kuuntelu on jokaöinen riemu. Eikö niillä autoilla voisi mitään kehittävämpää tehdä? Mennä vaikka kuljettamaan sellaisia, joilla ei autoa ole, eivätkä muutenkaan pääse liikkumaan. Jos autolla ajosta pitää, niin siitä olisi näin ainakin hyötyä.



Vielä päättömämpiä ovat nämä mopo-tyypit, joiden jahtaamiseen poliisi on vihdoin täällä Vantaallakin aktivoitunut. He ovat suorastaan hengenvaarallisia liikenteessä. Viis veisaavat säännöistä. Minihametytöt melkeinpä pahempia niillä skoottereillaan kuin pojat. Eikä ihme, sillä mopo-kortin suorittaminen on lähinnä muodollisuus.



Myös liikennevalistus on sen tasoista, että se tehoaa lähinnä ekaluokkalaisiin. Nuorille kundeille on turhaa lässyttää liikenteen vaarallisuudesta. En tosin tiedä mikä heihin tehoaisi, kun ei tehoa kaikkiin aikuisinkaan. Nuori mies on sellainen, että mitä enemmän sitä moittii, sitä enemmän uho kasvaa.



Tosiasia on, että täysin turvallista kulkupeliä saada koskaan, niin kauan kuin ihminen niitä kuljettaa.



Kuunnelkaa vaikka Teuvoa.


-------------------------------------------------------


On huvittavaa, että samaan aikaan kun ay-liike väittää puolustavansa suomalaista työtä, se sijoittaa jäsentensä rahoja ulkomaille, kuten tapaus JHL osoittaa. Jos he eivät edes itse arvosta suomalaista työtä, niin miksi työnantajatkaan.



Työstä puheen ollen. Kiukuttavat tälläiset Paskaduunista barrikadeille -pamflettien tekijät. Ovatkohan itse sitä paskaduunia koskaan tehneetkään? Minusta mikään työ ei ole paskaduunia, vain tasan yhtä arvokasta kuin kaikkien muidenkin työ.



Irakin kenkämies on nyt vapaalla jalalla. Katsotaan, riittääkö Obaman refleksit. Tässä vielä kerran yleisön pyynnöstä se kuuluisa ohiheitto ystävämme youtuubista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe