tiistai 3. marraskuuta 2009

Kun miehistä tehtiin poikia



Tällä viikolla vietetään Miesten viikkoa ja Ehkäisevän päihdetyön viikkoa. Liekö puhdasta sattumaa, että näin. Vai onko ollut jotain taka-ajatuksia, että päihdeongelmat ja miehet kuuluvat yhteen?


Toisaalta teemaviikkoja on niin paljon, että ruuhkaa kalenterissa syntyy väkisin. Kaikista emme saa edes tietää.



Miesten viikko on minulle täysin uusi tuttavuus. En ollut kuullut edes sellaista viikkoa vietettävän, ennen kuin näin Miessakit ry:n haastattelun telkussa. Tutustuin heti tietenkin asiaan enemmän ja viikon aiheena on Miestä On Moneksi. Voiko kuvaavampaa nimeä viikolla olla?


Viikko on järjestyksessään viides, mutta kertoo paljon, jos edes kaltaiseni media-addikti ei siitä tiedä.


Miesasiamies olen, sen olen tunnustanut monta kertaa. Mutta miesasialiikkeeseen en ole liittynyt. En tiedä miksi, sillä minusta miesliike on aivan yhtä tarpeellinen tänä päivänä kuin feministinen liike. Olen vain yksinäinen susi ja se siitä. Näin tuntevat kai muutkin miehet ja siksi miesliike jää harvojen harrastukseksi.



Moni mies on varmasti kiinnostunut miesliikkeistä, mutta ei uskalla niihin aktiivina liittyä. Syy on yksinkertainen. Jos ajaa miesten asiaa, se on jotenkin valtaväestön mielestä huvittavaa. Siihen yhtenä syynä on kuva, joka meille on annettu, että kun miestä alistetaan tai kohdeillaan kaltoin, niin se on aina jotenkin huvittavaa. Mies on ansainnut epäonnensa, jos ei kykene itse itseään ja etujaan puolustamaan.



Esimerkkejä löytyy monia. Jos mies vaikka myy seksiä, se on jotenkin huvittavaa. Hän ei ole uhri, eikä laiminlyöty, sillä kaikki miehethän haluavat seksiä kenen kanssa tahansa. Mutta jos naisesta luotaisiin vastaava kuva, niin tiedämme mitä siitä seuraa.



Samoin ihmetellään, että miksi Suomen sadan rikkaimman joukossa on niin vähän naisia, mutta onko kukaan vaivautunut laskemaan, kuinka paljon miehiä on 100 000 köyhimmän joukossa?



Yhtenäistä miehen mallia ei ole. Eikä pidäkään olla, mutta kun ennen pojista tehtiin miehiä, niin nyt miehistä tehdään poikia.


Ikuisena poikana elämä olisikin huomattavasti helpompaa.


----------------------------------------------------


Kuunneltua: PMMP: Veden varaan. PMMP:n uusin ei ole myynyt käsittääkseni yhtä hyvin kuin edeltäjänsä, mutta minä nostaisin levyn PMMP:n parhaimmaksi. Yhä enemmän ihastuin Paula Vesalan sanoituksiin. Jopa levyn kansitaide on omaa luokkaansa.



Katsottua: Elisabeth - Kultainen aikakausi. Tämä Englannin kuningatar Elisabet I:stä kertova ei kyllä myyttiin mitään uutta tuonut. Kuvaukseltaan erinomainen elokuva, mutta käsikirjoitus vain tökkii. Kate Blanchettilta hyvä rooli.



Luettua: Anna Ahmatova - Valitut runot. Paikoitellen erinomainen kokoelma, mutta välillä keskittyy enemmän Ahmatovan myytin rakennukseen kuin itse runouteen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe