lauantai 23. tammikuuta 2010

Silloin kun elämä ei kiinnosta, niin edes televisio


Paperinpyörittämisellä kun elantoni ansaitsen, tunnen viehtymystä raskaaseen, oikein siihen kunnon työhön. Koska olen mukavuudenhaluinen, en välttämättä haluaisi raskaalla raadannalla leipääni ansaita, vaikka en hikeä välttelekään. Onneksi on televisio. Tarkemmin sanottuna tosi-tv.


Reality-rintamalla ohjelmatarjonta käy yhä mielikuvituksellisemmaksi, joka enteilee kyseisen genren loppua. Viime aikoina on huomattu, että muistakin kuin sairaaloista ja poliiseista voi tehdä tosi-tv:tä. Laulukilpailuja on jo enemmän kuin Suomessa laulutaudottomia. Mutta silmiin pistävän paljon tarjolla on nyt miehisten miesten ammateista kertovia reality-sarjoja.


Eniten näitä sarjoja tarjoaa meille miesten kanavaksi itsensä julistanut JIM-tv, joka on - myönnettäköön - mainettaan parempi kanava. Siellä rakennettaan jättimäisiä taloja ja stadioneja, pidetään syömäkilpailuja tulisen ruoan kera ja matkaillaan metsureiden mukaa Kanadan erämaissa. Kolmoselta taisi taas tulla sarja, missä ajellaan rekoilla järven jäällä.


Ilmeisesti nämä miehiset miehet -sarjat on tarkoitettu meille vähemmän miehekkäille uroksille, jotka työelämässä olemme joutuneet alistumaan naisten komentoon. Meillä ei ole mahdollisuutta rasvaisiin juttuihin mehevän naurun kera, emmekä voi huutaa kollegalle, kun hommat eivät suju. Muuten nousisi kohu työpaikan huonosta ilmapiirista ja ennemmin tai myöhemmin oven taakse ilmestyisi työsuojeluihmiset. Ei, meidän täytyy miettiä enemmän mitä sanomme, kun haluaisimme vain tehdä.


Niinpä arvon reality-patruunat. Tehkäähän sarja virkamieskarjuista. Mikä tatuoitsijoissa on miehekkäämpää kuin meissä? Kyllä mekin olemme naisvaltaisten työpaikkojemme silmäteriä, vaikka emme kiipeä puuhun kaatamaan sitä keskeltä poikki. Joka kuulostaa vielä helvetin vaikelta tavalta kaataa puu, mutta nehän ovatkin kanadalaisia.


Tulkaa palavereihimme, kansoittakaa kahvikeittiemme edusta. Haluamme huomiota, emmekä olla naisvaltaistemme työpaikkojemme hyväntahtoisia maskotteja, joista ei haaveilla kuumien ajatusten kera kuten korjauskeikalle tulevista putkimiehistä. Hilkulla meidät  vielä luokitellaan miessukukunnan kategoriaan. Metsurit saavat sitä huomiota muutenkin naisilta (palomiehistä ja poliiseista puhumattakaan).


..................................


Conan O´Brien sai sitten kenkää Tonight-showsta. Kipuja lievittää tosin kymmenien miljoonien taalojen kultainen kädenpuristus. Conan taisi olla sittenkin liian räväkkä amerikkalaisille parhaaseen katseluaikaan.


Mikä siinä on, että pääministerikin jättää "intiimikuvansa" sähköposti avoinna tyrkylle. Ajatelkaa, jos tämä korjaaja olisi kopioinut mukaansa valtionsalaisuuksia. Mutta ilmeisesti Merikukan viehkeys voitti tällä kertaa.


Tänään maan parhaalta kanavalta, YLE Teemalta tulee Beatles-ilta. Tämä biisi on ehkä ainoa, joka on parempi muuna kuin Beatlesin alkuperäisenä versiona. Tosin ei Joe Cocker enää tässä nuoruutensa vedossa ole.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe