keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Kuinka vaalit voitetaan roomalaiseen malliin



Kuva: Wikimedia Commons


Näin vaalirahakohujen aikaan politiikan sanotaan muuttuneen likaisemmaksi kuin menneinä aikoina. Uskokoon ken tahtoo.


Luin roomalaisen Marcus Tullius Ciceron kirjan Aura Popularis eli kuinka vaalit voitetaan. Rooman valtakunnan ajoista lähtien poliittiset keinot ovat pysyneet samoina, vaikka enemmän kuin hitunen demokratiaa on tullut mukaan.


Cicero oli roomalainen mestaripuhuja ja kirjailija, mutta myös poliitikko. Kun velipoika osallistuu konsulinvaaleihin, päätti hän kirjoittaa hänelle oppaan poliittisen elämään. Rooman valtakunnan aikana asioita ei kaunisteltu, joten tutuksi kirjasta tulee niin lahjonta, kiristys kuin hyvät suhteet ja se poliitikolle tärkein - maine.


Cicero ei syntynyt kultalusikka suussa, joten hänellä oli takuulla tietoa poliittiseen kiipimiseen tarvittavista taidoista. On suorastaan hämmentävää, miten politiikan keinot eivät ole muuttunut muutamaan vuosituhanteen. Cicero kun mainitsee tärkeimpinä keinoina vaalivoittoon vastaehdokkaan mustamaalauksen, oikeat ystävät oikeilla paikoilla, nöyristelemisen tarvittaessa että rahvaan tyytyväisenä pitämisen.


Cicerolle itselleen aika ei suonut onnellista loppua, sillä hän kuoli poliittisen salamurhan uhrina, mikä Rooman valtakunnan aikoina oli enemmän sääntö kuin poikkeus.


Tässä muutama katkelma Tammen julkaisemasta kirjasta, jonka ovat suomentaneet Laura Lahdensuu ja Ari Saastamoinen:



Valtion virkojen tavoittelu vaatii kahdenlaista toimintaa: ystävyyssuhteiden vaalimista ja kansansuosion saavuttamista.


Yhteiset edut, yhtäläiset toiveet sekä mielen ja aikomusten yhdensuuntaisuus ovat ne kolme asiaa, jotka saavat ihmiset toivomaan sinulle hyvää, kannattamaan sinua ja sitoutumaan vaalikampanjaasi.


Kannattajajoukko muodostuu niistä, jotka seuraavat ehdokastaan kaikkialle. Tee selväksi niille, jotka saattavat sinua vapaaehtoisesti, että katsot olevasi heille ikuisesti kiitollisuudenvelassa heidän valtavan palveluksensa takia.


Vastustajia on kolmea lajia. Ensiksikin ne, joille olet tuottanut vahinkoa, sitten ne, jotka eivät pidä sinusta jostain tuntemattomasta syystä, ja kolmantena vastustajiesi läheiset ystävät.


Vaikka aitous on paljon arvokkaampaa, näyttää siitä huolimatta siltä, että tällaisessa vain muutaman kuukauden kestävässä hankkeessa saattaa taidokas teeskentely olla totuutta hyödyllisempää.


Lopuksi pidä huolta siitä, ettei vaalikampanjastasi puutu näyttävyyttä eikä loistoa. Kampanjan on oltava häikäisevä ja komea, näyttävä ja kansaa kiehtova.


Vaalikampanjan aikana sinun ei kuitenkaan tule puuttuman valtiollisiin kysymyksiin, ei senaatissa eikä kansankokouksessa.


Kuulostavatko tutuilta keinoilta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe