torstai 11. helmikuuta 2010

Sairas mies ja muita ajatuksia



Niinhän siinä sitten kävi, että uhoaminen johtaa aina turmioon. Varsinkin jos uhoaa terveydellään. Jouduin toissapäivänä ensimmäistä kertaa elämässäni hakeutumaan päivystykseen. Kuumetta oli melkein 40 astetta ja olin sananmukaisesti huonossa hapessa. Keuhkokuumehan minulla taas oli ja ei muuta kuin tiputukseen ja happiviiksiin.


Kun makasin seurantahuoneessa koristen kilpaa samassa huoneessa olevan vanhuksen kanssa, ajattelin hetken, että tässäkö tämä nyt sitten oli. Keuhkot pettivät, aivan kuten suomalaisrunoilijalla kuuluukin. Onneksi näin ei käynyt, vaan pahin meni ohi aika nopeasti, mutta sairaslomalla tässä ollaan yhä.


En tiedä, opinko tästäkään kokemuksesta vielä mitään, mutta sen tiedän, etten minäkään ole ikuinen. Terveys kun tuntuu pettävän suunnasta jos toisestakin. Pakko on hiljentää, toista elämäkään kun ei tässä todellisuudessa suoda. En tiedä, miten tässä onnistun, mutta halua on.


-----------------------


Sairaslomalla on aikaa katsoa televisiota ja pe.....le, iltapäivisinhän tulee hyvää ohjelmaa, jota ei koskaan ei ehdi katsoa. Villi Pohjola on niitä vanhoja hyviä sarjoja, joita näkee enää harvoin. Erikoislaatuisia ihmisiä sisältävän alaskalaiskylän Cicelyn vielä omalaatuisempiin tarinoihiin ei koskaan kyllästy. Vaikka aina olen ihmetellyt, että miten ihmeessä niin pienessä kylässä voi olla oma radioasema, kun Suomessa ei riitä edes 100 000 kuuntelijaa.


Kuorosota -ohjelman täytyy olla yksi kaikkien aikojen eniten mainostetuimmista. Ohjelman puffaaminen alkoi jo joulukuussa. Vaikka kisassa Vantaan kuoro onkin mukana, en tiedä, alanko seuraamaan ohjelmaa. Mielenkiintoista on tietenkin seurata, kuinka monta kautta kestää vitsi kuorojen laulamista hevi-biiseistä. Lisäksi kuoron johtajana esiintyvä Kristina Brask herättää kummastusta, neito kun valmistautuu vasta kirjoituksiin.


-----------------------


Suomessa on oltava aina häirintää ja mieluiten seksuaalista. Nyt häirinnästä kärsivät kuulemma koululaiset opettajien taholta. Kyselyn perusteella tosin vain 1-2 prosenttia murrosikäisistä koululaisista, jos jaksoi uutisen loppuun asti lukea. Yleensähän häiritsijät on aina leimattu miehiksi, mutta opettajathan ovat pääosin naisia. Teinipojat tuskin pistäisivät pahakseen viehättävän sijaisopen lähentymistä.


Mielenkiintoisempaa olisi ollut tietää, kuinka moni joutuu häirinnän kohteeksi opettajien taholta esim. lukioissa ja yliopistoissa tai vaikka autokouluissa? Jokatapauksessa opettajat eivät taida enää uskaltaa mennä lähelle oppilaitaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe