tiistai 4. toukokuuta 2010

Viihteetön ja tiedoton elämä


Yksi useimmin toistetuista mantroista on, että ihminen viihdyttää tänä päivänä itseään hengiltä eli että tukahtuu hänelle tuputettuun tietoon ja viihteeseen. Ikäänkuin ihmisillä itsellään ei olisi tähän mahdollisuutta vaikuttaa.


Neiti A teki radikaalin ratkaisun ja lopetti Valtakunnan ykköslehden tilauksen. Ja mikä minusta on vielä kauhistuttavampaa, irtisanoi tv-luvan. Radion hän sentään säilytti.


Ja tuntuu pärjäävän hyvin, vaikka olen huomannut Valtakunnan ykköslehden häviävän lehtitelineestäni vauhdilla, kun Neiti A on paikalla.


Itse yrittelin jonkinlaista uutismedialakkoa yksi kesäloma, mutta olen niin uutisriippuvainen, etten jaksanut edes yhtä viikkoa. Paasto taisi kestää muutaman päivän, jos sitäkään. Minulla televisio täytyy olla aina hereillä ollessani auki, sillä televisionhäly on elintärkeää kirjoittamisen ja turvallisuudentunteen takia. Vai onko?


Neiti A:n uutta elämäntapaa seuratessani olen huomannut radion kadonneen aivan turhaan ihmisten elämistä auto- ja kampaajakuuntelu pois lukien. Vappunakin radiosta tuli  vaikka kuinka hyvää ohjelmaa, vaikka on tietysti surullista ilmoittaa viettäneensä vapun radion ääressä, eikä kaupungin humussa. Ei vain riitä paukkuja moiseen.


Yleensä ihminen tankkaa itseensä uutisia jo aamusta. Vaikeahan siltä on välttyä. Mutta minkälainen olisi se Impivaara, jossa ei olisi lainkaan uutisia tai televisioviihdettä.



Jos jossain lymyäisi tiedoton yhteisö? Ja jossa meitä ei lainkaan viihdytettäisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe