keskiviikko 11. elokuuta 2010

Kuolemanheiton MM-kisat ja muuta liiallisuuksiin mennyttä


Useamman päivän minua on vaivannut tämä Löylynheiton MM-kisojen traaginen päätös Heinolassa.


Saunaa kun pitää niin tuikisuomalaisena, mukavana ja hyviä viboja tuovana asiana. Tuntuu, että jotain kansallista, syvintä ja pyhintä suomalaisuutta on nyt satutettu. Ei saunan pidä ketään tappaa tai polttaa lähes hengiltä. Saunan pitäisi tuoda terveyttä, eikä tehdä siitä huimapäiden temmellyskenttää.


Minun on vaikea vieläkään ymmärtää, että miten niin leppoisa kisa voi kääntyä kilpailijan kuolemaksi. Tosin nythän olemme saaneet tietää, että leppoisuus on näistä kisoista ollut kaukana. Toinen finalisteista sentään on vielä hengissä ja makaa ilmeisesti teholla ilman nahkaansa. Tapauksen järkyttävyyttä lisäsi poikkeuksellisen "rohkeat" lehtikuvat Suomen oloissa maassa tajuttomina makaavista kisaajista.


Hyvää hulluutta on monenlaista, mutta tämä kuolemanheitto meni aavistuksen liian pitkälle. En tiedä, halutaanko jopa saunomisen muuttuvan enemmän extremeksi vuosi vuodelta. Edellisen vuoden kuumuus ei enää riitä. Halusiko sitten yleisö kuumempia löylyjä ja pidempiä istuntoja saunassa vai halusivatko sitä kilpailijat itse. Kaikenhan pitää kehittyä kovemmaksi vuosi vuodelta urheilussa tai elämässä ylipäätään. Parempia tuloksia, enemmän taistelua, voittoa, voittoa ja voittoa toisista ihmisistä.


Kisaajat itse ovat urheilijoita siinä missä muutkin urheilijat, eivät he osaa määritellä, mikä on liikaa ja mikä liian vähän. He taistelevat voitosta. Kuolemaa kisaajat tuskin kaipasivat, sillä hengissä säilynyt suomalaissaunoja kertoi tv-haastattelussa ennen finaalia pelkäävänsä kisasaunaa.


Pidemmän aikaa olen pohtinut pienessä päässäni tämän päivän ihmisten viehtymystä kuoleman uhmaamiseen. Kun päivittäinen elämä ei tarjoa onneksi meille länsimaalaisille jatkuvaa akuuttia kuolemanvaaraa, tuota vaaraa jotkut etsivät sitten oma-aloitteisesti.


Nämä "huimapäät" innostavat sitten myös muita, erityisesti miehiä ja vielä erityisemmin nuoria miehiä. Esimerkiksi Duudsonit ovat mielestäni kelpo aivot narikkaan -viihdettä, mutta näitäkin sankareita katsovat jotkut, jotka eivät tajua homman olevan tietoisesti rakennettua viihdettä. Nämä menevät ja tekevät perästä. Pelkäänpä.


Ihmisellä on myös ainainen valloittamisen halu. Saavuttaa jotain sellaista, mitä muut eivät ole tehneet. Mikäpä muu selittäisi vuorikiipeilijöiden kovan maineen tänä päivänä. Heille sponsori irtoaa jo helpommin kuin keihäänheittäjälle. Kuka ei haluaisi tuotteensa näkyvän rohkean ja neuvokkaan ihmisen kylkiäisenä, jolla riittää rohkeutta uhmata elämäänsä tässä toisaalta tavattoman turvallisuushakuisessa maailmassa.


Valitettavasti mikään turvallisuuden rajamailla liikkuva ei ole täysin turvallista. Onko koskaan pohdittu, mikä on yhteiskunnan velvollisuus paikkailla kaiken maailman hurjapäitä. Ilmainen terveydenhuolto kiellettäisiin varmaankin mieluusti jo tupakoitsijoilta ja lihavilta, mutta entä kiellettäisiinkö niiltä, jotka ottavat turhia riskejä jatkuvasti temppuineen liikenteessä, vuorilla ja kotipihoilla.


Itsensä ylittäminen ja huimapäisyys kun ovat kovasti in.



Tämä sauna lämpiää maltillisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe