sunnuntai 10. lokakuuta 2010

Syksyn tv-aatelia ja -aatelmia


Syksy on tosi-tv:n ja muunkin tv:een kulta-aikaa. Ihmiset käpertyvät jälleen kotisohvilleen ja tutut että tuntemattomat sarjat hiipivät kesän uusintavyöryn jälkeen kehiin.


Moni on minulle kertonut lopettaneensa BB:n seuraamisen ja näin kertovat myös katsojaluvut. Minä en BB:stä ole luopunut, minä kun pysyn tottumuksissani hyvässä että pahassa. Ei tämä BB-kausi ole sen huonompi kuin edellisetkään. Se ei vain mitenkään poikkea edellisistä.


Hieman tylsä kausi on ollut, peitto ei ole heilunut entiseen malliin ja odotetut juhlatkin menevät tyttöjen keskinäiseen pussailuun tai riitelyyn. BB:ssä on paha miesvajaus, niinpä tytötkin takertuvat yhteen ainoaan – BB-Petriin. Naiset ovat kauden suola. Ehdoton suosikkini on hyväntahtoisten hölmöjen viattomin edustaja Marika. Pohjalaisemännän oloinen Satukin tuo herran nuhdetta BB-taloon. Nyt on vain sortunut hänelle sopimattomaan peliin ja ivailuun.


Aluksi suhtauduin varauksella siihen, että edelliskauden asukit BB-Nino ja BB-Niko tuotiin taloon, mutta en uskalla ajatella, miten kuollut talo olisi, elleivät he olisi siellä. Talo huutaa tällä hetkellä uusia mielenkiintoisia asukkeja tai muuten jopa sarjalle uskolliset, kuten minä, lopettavat sarjan seuraamisen loppua kohden.


Väsymys vaivaa myös Tanssii tähtien kanssa -sarjaa. Mielenkiintoiset julkkikset lienevät Suomen kaltaisessa pienessä maassa loppumaan päin. Minkäänlaista kemiaa ei tunnu tanssipareilla olevan ja jopa tuomarit alkavat väsymään formaattiin. Edes Jone Nikula ei pelasta tilannetta.

Tämä afganistanilaistyttö jopa suorastaan kavahtaa, jos pari koskee häneen ja voivottelee, että kuinka on hienoa, kun isä hyväksyy hänen tanssinssa. Eipä siltä vaikuta. Juha Veijonen näyttää siltä, että katuu erehdyttyään menemään projektiin mukaan ja Anna Perho kiukutteli tappiotaan ennen kuin se oli edes tullut.


Jethro Rostedtin huumori on ainoa, mikä pitää minua sarjassa kiinni. Sarja huutaisi myös Marco Bjurströmiä takaisin. Leppilampi on yksinkertaisesti sarjaan liian väritön, vaikka kaikkensa ilmeisemmin yrittääkin ja on varmaankin naisten mielestä söpö.


Näyttelijöistä ei todellakaan tule aina hyviä tv-juontajia. Sitä vastoin Ville Haapasalo on vallan aivan erinomainen tv-housti. Venäjän halki 30 päivässä oli Haapasalolta äärisympaattinen suoritus. Häntä soisi näkyvän enemmänkin Suomen televisiossa.


Mutta ammattiesiintyjä ei tarvitse aina olla. Hjallis Harkimo on ainoa syy, miksi Diiliä katson. Suomalaisissa pomoissa ei ole silmää ihmissuhdejohtamiseen, mutta Hjallis näkee "työntekijöidensä" läpi täysin. Turha mussuttaminen loppuu ja toista syntipukiksi tekevä lentää itse ulos, kun Hjallis pääsee vauhtiin.


Ja please. Älkää enää tehkö retrosarjoja. En näe mitään syytä, miksi Ritari Ässä piti herättää henkiin. Jos viihdettä kaipaatte, voitte seurata David Hasselhoffin kamppailua elävien kirjoissa. Hyvältä se ei nimittäin näytä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe