tiistai 2. elokuuta 2011

Miten viha poistetaan?


Jo useamman viikon on nyt vellonut keskustelu vihapuheista. Ja kuten olettaa saattaa, niin kovin yksipuolisesti tämän Norjan tapauksen johdosta. Mikäli kirjoittelijoita on uskominen, niin vihapuheita kirjoitellaan ainoastaan maahanmuuttajista.


Näinhän se ei mene, tässä maailmassa riittää vihaa ihan kaikkia ja kaikkea kohtaan. Oikeastaan taivas on vain rajana, mitä kaikkea ihminen voi vihata. Maailmassa on huomattavan paljon enemmän vihaa toista ihmistä kohtaan kuin rakkautta. Valitettavasti.


Ja vihaa riittää jokaisessa maailman maassa. Suomi ei ole mitenkään erityisen kunnostautunut. Vihaa täällä toki riittää, joillakin jopa jo nuorella iällä niin paljon, että käyvät ammuskelemassa kouluissaan.


Missään vaiheessa vihakeskustelua ei ole pohdittu, miksi joku vihaa jotain kansanryhmää. Vihapuhetta keskusteluissa pitäneiden mielestä tärkeintä on ollut vain löytää ne vihapuheeseen syylliset. Vihapuheet tuskin katoavat minnekään, ennen kuin joskus selviää, miksi ihminen vihaa.


Ainahan vihaan ei löydy edes varsinaista syytä, ihminen saattaa oppia vihaamaan joko oman elämänkokemuksiensa, ympäröivien ihmisten kautta tai sitten laajemmassa mittakaavassa jopa valtiotason propagandakoneiston kautta kuten diktatuureissa usein käy.


Mutta miten vihaa loppujen lopuksi voi edes kahlita? Ihminen vihaa, jos hän vihaa. Vaikka netistä poistettaisiin jokaikinen kirjoitus, niin silti ihminen tuntee sisällään vihaa. Ei se sieltä minnekään katoa, ellei ihminen niin itse halua.


Ihmisiä on pakotettu ajattelemaan tietyllä ideologisella tavalla, mutta ei se koskaan ole täysin onnistunut. Niinpä jos joku ihminen ei ole suvaitsevainen, niin tuskin hän suvaitsevaiseksi muuttuu, vaikka hänen käskettäisiin olla suvaitsevainen.


Koko suvaitsevaisuus-sana on viety viime aikoina uusiin sfääreihin ja on vaikea enää käsittää, riidelläänkö suvaitsevaisuudesta vai siitä, että joku ei ole suvaitsevainen. Ja jos on, niin mitä kaikkea tulisi suvaita. Suomessahan ei suvaita tänä päivänä edes toisilta suomalaisilta juuri mitään poikkeavaa käytöstä tai ajattelua, vaikka muuta väitetään.


Useimmiten käsitykset muuttuvat, jos oppii esimerkiksi tuntemaan henkilökohtaiseksi jonkin kansanryhmän edustajia, joita on aikaisemmin vierastanut. Mutta sekään tuskin aina onnistuu, koska suomalaiset eivät tänä päivänä kohtaa edes toisiaan vaan elävät siinä omassa maailmassaan, mikä se ikinä onkaan.


Aina vain vahvemmin vaikuttaa, että Suomessa elää liberaalikansakunta ja sitten se vähemmän liberaali. Ja nämä kaksi kansakuntaa nahistelevat toistensa kanssa ties kuinka kauan, mikä on oikea tapa ajatella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe