perjantai 12. elokuuta 2011

Street fighting man


Tällä viikolla seurasin, kuten monet muutkin, näitä Britannian mellakoita. Kovasti olisin toivonut, että näissä mellakoissa olisi ollut edes jonkinlaista poliittista tai yhteiskunnallista näkökulmaa, mutta tämän hetken tiedon valossa mellakoitsijoita kiinnosti lähinnä paikkojen rikkominen ja ryöstely.


Jotain tämän päivän maailmasta kertoo sekin, että näin kävi. Nykyisin halutaan vaan rikkoa ja hajottaa, jos jotain oikeaa kapinallisuutta yhteiskuntaa vastaan edes on. Jos 60-luvulla mellakoivat nuoret halusivat muuttaa oikeasti maailmaa, niin nämä tyypit eivät usko sen vertaa muutoksen mahdollisuuteen, että edes antaisivat mitään julistuksia. Facebookia sentään osataan käyttää, että minne nyt mennään ryöstelemään ja riehumaan.



Jotain huomiota nämäkin brittimellakoitsijat halusivat. Tunnetusti Britannia ei ole koskaan ollut edes lähimainkaan tasa-arvoinen yhteiskunta. Brittien poliittinen johto ei juopaa ainakaan yhtään vähentänyt, kaikki mellakoitsijat leimattiin samantien rikollisiksi. Yllättävän kiltisti valtamediat myös tämän heille syötetyn näkökulman hyväksyivät. Ei kai Britannian johto tosissaan nyt voisi myöntää, että asiat on tehty perseelleen.


Asiantuntijat väittivät mellakoitsijoiden olleen kolmannen tai neljännen polven syrjäytyneitä. Ihmettelen kyllä mistä he sen tietävät, kun syväanalyysit kai on tehnyt vain poliisi kyynelkaasun ja vesitykkien kera, mutta tuskinpa nyt rikkaatkaan britit kaduilla riehuvat.



Kovasti kuitenkin tuntuivat nämä syrjäytyneet mellakoitsijat innostuvan tuhoamaan toisten köyhien asuntoja ja liikkeitä. Sama peli on yleensä Usan mellakoissakin. Menisivät nyt vaikka sinne hienostoalueille ennemmin riehumaan.


Nykyisin kun kaikki maailman tapahtumat on muotia kääntää kotimaan sisäpoliittisiksi ongelmiksi, niin pohditaanpas, olisiko nämä brittiläistyyppiset mellakat Suomessa mahdollisia. En jaksa uskoa, vaikka täällä on ihan samalla tavalla lähiöissä monen polven syrjäytyneitä. Ilmeisesti täällä on kuitenkin himpun verran parempi sosiaaliturva kuin Britanniassa ja suurin aggressio kohdistetaan toisiin syrjäytyneisiin. Lähiöitä kyllä sotketaan ja paikkoja hajotetaan innolla, vaikka mitään mellakoita ei ole Suomessa nähty.


Tosin kukaan ei tiedä, mitä leikkauksia uusi hallitus todellisuudessa tekee. Vielä eletään siinä vaiheessa, että kukaan ei uskalla panna niitä todellisia palveluiden ja tukien leikkauslistoja pöytään.


Suomessa jos mellakoita on ollutkin, niin asialla ovat olleet lähinnä enemmän tai vähemmän mielenosoittamisesta elämäntapansa tehneet maailmankiertolaiset. Mutta mitä Suomen kansan unohdetut osat sisimmässään raivoavat, ei tiedä kukaan.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe