perjantai 26. huhtikuuta 2013

Runo valekerjäläisestä

Olet kerjäläinen.
Et kylläkään Romaniasta.
Kotimainen olet,
et edes erityisemmin säälittävä,
etkä ainakaan vakuuttava.
Painelet huojuen Erottajaa.
Edestakaisin ja varsinkin takaisin.
Portsari taluttaa sinut pois,
mutta palaat aina takaisin
sinne minne sinua ei haluta.
Juhlijoiden baariin.
Esittelet rypistynyttä lappuasi
ulkona röökiä vetäville.
Väität olevasi kuuro,
en ole aivan vakuuttunut.
Olisitko vain ottanut turhan monia aineita.
Ihmiset tyrkkivät sinua kauemmaksi.
Saamistasi röökeistä poltat vain hatsin,
mutta palaat hakemaan lisää.
Toiveikkaana nostat peukut pystyyn,
kun kohtaat minut,
mutta näytät minulle keskisormea,
kun halusi ei toteudu.
Minulla kun ei ole sinulle rahaa
tai edes röökiä.
Tarjoan vain ihmisille, jotka tunnen,
tai jotka haluaisin tuntea.
Portsari häätää sinut luotani pois.
En ole helpottunut,
sillä elämäsi kiinnostaa minua.
Pian olet jo baarin ikkunan takana.
Ikkuna erottaa minut kadusta
ja sinä pysyt kadun toisella puolella.
Niin on määrä.
Poliisit antoivat sinulle kyydin kauaksi,
sillä olit minua jälleen vastassa Annankadulla.
En tiedä, mistä tulet ja minne menet,
häiritsemään niitä,
joilla on vielä varaa juoda itsensä unohduksiin.
Olet sitkeä.
Se on harvinainen ominaisuus ihmisessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe