maanantai 14. lokakuuta 2013

Jeesus pelastaa

Ajellessani kotiin Itä-Suomesta erään huoltoaseman parkkipaikalla, seisoskellessani siellä päämäärättömästi viereeni hiipi kuin varkain vanhempi mies. Eipä aikaakaan, kun sieltä tuli, että Jeesus pelastaa sinut. Ja tietenkin brosyyria olisi ollut tarjolla.

Kieltäydyin.

Kuten tapanani on, torjun kaikki tyrkyttäjät, mitä tahansa he yrittävät kaupatakin. Mies poistui etsimään seuraavaa uhria, jonka hän pian löysikin.

Uskovaiset eivät ole aikoihin minua ahdistelleet, olenko jotenkin erikoisen pelastuksen tarpeessa vai näytinkö vain poissaolevalta. Onkohan heillä jokin koodi, kehen iskeä? Enpä usko, heppu kävi parkkipaikkaa järjestelmällisesti läpi.

Autossani heittäydyin pohdiskeluun. Autossa yksin ajelu on usein parhain paikka ajatuksille ja pohdinnoille. Mietin, että miten kaverilla on pokkaa sanoa minulle, että Jeesus pelastaa. Jos haluan, että Jeesus pelastaa, valitsen hänet itse. Ja mitä pelastusta tarvitsen, onko pelastuksen määre se, että minulla ei ole Jeesus-paitaa.

Pelastus on vaarallinen sana. Pelastusta ei anneta niille, jotka sitä oikeasti tarvitsevat. Pelastus suodaan niille, jotka eivät sitä tarvitse. Ja onko pelastukselle tarvetta, sillä jokainen ihminen kuolee. Kaikki mitä siinä välissä tapahtuu, on kiinni muusta kuin pelastuksesta. Joillekin jonkin muun myöntämä pelastus voi kenties tuoda mielenrauhaa.

Minulle ei ja kuolemanjälkeiseen elämään luottaminen on hakuammuntaa.

Lisäksi pohdin, miten Jeesuksen tyrkyttäjät kuvittelevat etukäteen tietävän uskostani. Jos uskon Jumalaan, en heitä siihen tarvitse. Mitään sellaista itsetietoista varmuutta, että he ovat oikeassa ja minä väärässä.

Jos olen kaikesta väärässä, se on minun vääryyteni ja oikeuteni.

2 kommenttia:

Gadgetissa oli virhe