torstai 20. maaliskuuta 2014

Kolmas maailmansota vai vain tussahdus?

Tässä eräänä päivänä istuin kapakassa, vain parilla tietenkin. Kuuntelin sivusta, kun eräs vanha rouva vakuutteli kolmannen maailmansodan alkavan. Putinin toiminta oli kuulemma suoraan verrattavissa 30-luvun Hitleriin. No, rouva itsekin oli silloin ehkä viisivuotias, siis 30-luvulla.

Totuus kuitenkin on, että Eurooppa on pahimmassa kriisissään sitten Neuvostoliiton hajoamisen, joka sekin näytti helpolta hommalta verrattuna tähän Ukrainan ja Krimin kriisiin. Syynä tietysti se, että Venäjä ei ole savijaloillaan seisova jättiläinen kuten Neuvostoliitto oli. Venäjä on monella tapaa voimissaan, Neuvostoliitto taas sisältään mädäntynyt.

Ajelin tänään ratikalla töistä kotiin. Kuinkas ollakaan meppi Satu Hassi antoi ratikassa haastattelua jollekin medialle kumma kyllä keskellä ruuhka-aikaa. Hän sanoi Euroopan olevan ensimmäistä kertaa yhtenä rintamana ulkopoliittisessa kriisissä ja nyt testataan, että ymmärtävätkö eurooppalaiset, että EU  merkitsee jotain tavallisille ihmisillekin.

Itse olen ollut Venäjän suhteen ymmärtäväinen. Kasvoin vasemmistolaisessa perheessä Neuvostoliiton ystävyyteen ja tuo ystävyys siirtyi luontavasti Venäjään. Nyt tuo ystävyys on ollut lujilla. Putinin Venäjän viime aikojen toimet eivät yksinkertaisesti ole mielestäni hyväksyttäviä, katselin niitä mistä kulmasta hyvänsä ja ymmärsi Venäjää kuinka paljon tahansa.

Se on kovin sääli, että länsimedian liiottelusta huolimatta Venäjällä on tällä hetkellä järkevä ja sovinnollinen ajattelu on kovin kaukana. Toivoisin kovasti muuta.

Usa on tietenkin hyökännyt maahan jos toiseen pienen kansainvälisen paheksunnan jälkeen. Sitä tuskin käy kenenkään kiistäminen. Usassa eletään enemmän tai vähemmän kansallishurmoksessa koko ajan.

Miksi siis Venäjän kansallishurmos koetaan pelottavammaksi? Venäjä kun ei todennäköisesti ole kiinnostunut muista kuin slaavilaisiin piireihin ja suoraan entiseen Neuvostoliittoon liittyvistä maista. Sitä sopii kysyä.

Suomessa suurin piirtein tavallinen kansa pelkää jo Venäjän hyökkäystä. Kyse on paljon kaupallisen ja muunkin median tietoisesta otsikkojen rakentamisesta. Kaikki ihmiset eivät ymmärrä sitä, että lehtiä on myytävä.

Totuus on tietenkin myös se, että juuri tällä hetkellä on vaikeaa tietää, mitä Venäjän johdossa ajatellaan. Itse en usko Suomen olevan minkäänlaisessa vaarassa, vaikka Nato-intoilijat näkemystä mielellään ajavat, että nyt sitten näette, että on pakko liittyä Natoon.

Oma Venäjä-kantani on kuitenkin nyt tienristeyksessä. Ymmärrän kyllä, että Venäjällä halutaan turvata venäläisten oikeudet Venäjän ulkopuolella. Se on luonnollista. En pidä voimakeinoista. Mikään ei oikeuta rajojen rikkomiseen kansainvälisen oikeuden kannalta, vaikka tietenkin Usakin on niitä rikkonut.

Toivon, että tämä enemmän kuin jännittynyt tila laukeaisi pian. Pahoin vain pelkään, ettei näin käy. Jotain täytyy kuitenkin tapahtua, sillä sekä Venäjä että EU ovat toisistaan taloudellisesti kovin riippuvaisia.

7 kommenttia:

  1. Kyllä minäkin pelkään, mutta olen pelännyt myös Usan erilaisia sotatoimia aina 60-luvulta asti. Pelkään - ja inhoan - kaikkea aseellista toimintaa.

    VastaaPoista
  2. En mäkään aseellisesta touhouilusta pidä, vaikka en suoranaisesti mikään pasifisti ole. Tällä hetkellä tuntuu, etteivät ukrainalaiset itsekään usko, että heillä on tulevaisuutta, sen verran alistuvaista touhu on. Mutta kuten sanoin. Amerikkalaisilla ei ole varaa hurskastella venäläisille ja venäläiset kunnioittavat eurooppalaisista ainoastaan Angela Merkeliä. Hänellä on Euroopan kannalta se ainoa valta ja voima.

    VastaaPoista
  3. Ehkä erotuksena 30-lukuun on kuitenkin se, että Venäjällä ei taida juuri olla yhtä vahvoja liittolaisia kuin mitä Saksalla oli, vaikka italialaisten sotamenestykselle yleisesti nauretaankin. Venäjällä on paljon rajaa puolustettavanaan: Kiina saattaa olla avaintekijä kiistan ratkaisemisessa.

    Ennemminkin olisin peloissani suomalaisista, ihan entistä puolustusvoimain komentajaa myöten, jotka uhoavat sotainnollaan, kuin toivoen, että jotain kärhämää sattuisi.

    VastaaPoista
  4. Uhoaminen on kieltämättä aika kovaa Suomessa, eikä sitä kukaan edes pidä huolestuttavana. Tuntemattomassa sotilaassa rukoiltiin, ettei Suomen herra enää toista kertaa löisi päätään Karjalan mäntyyn. Onkohan tuo rukous jo unohtunut.

    VastaaPoista
  5. Jotain suhteellisuuden tajua sentään, vaikka kieltämättä Ukrainan kriisi vetää monelta kulmat kurttuun. Jos mietitään maailmanpolitiikan pirullisuuden asteikkoa, niin kyllä Obama, Clinton ja molemmat Bushit ovat aivan omassa sfääreissään. Putin on täysi pyhäkoulupoika jos vertaa kuinka paljon Ämeriikan virkaveljet ovat kylväneet tuhoa Persianlahdella, Lähi-Idässä, Libyassa ja Afghanistanissa.

    Tiesitkö muuten että vanhan liiton rokkari Ted Nugent vihaa koko sydämensä pohjasta Obamaa ja varmaan ihan aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ted Nugent itse on asehullu, NRA:n jäsen, joten hänen sanomiaan tuskin on kuunteleminen.

      Poista
  6. Niinpä. Jenkit saavat tehdä mitä lystäävät. Mutta tähän on totuttu. En itse asiassa tiennyt tuosta Ted-kuviosta.

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe