maanantai 16. kesäkuuta 2014

Vankina Helsingin rautatieasemalla

Olimme nuoria. Meneillään viimeinen puolikas 90-luvusta.
Viimeinen juna meni. Millä nyt Vantaalle.
Tiesimme sen, meni juna, mutta suuntasimme rautatieasemalle.
Emme voineet kaupunkiin jäädä.
Ei siellä mitään. Baari sulkeutui jo.
Eikä kenenkään luona ollut heräämistä.
Ei se meitä haitannut. Myöhästymisemme. Kylmä oli.
Poliisit eivät ottaneet meitä putkaan. Yritimme. Olette selviä.
Emme olleet, mutta muistimme. Kävelimme.
Hakkasimme ovia, menkää siitä!
Menimme. Kiersimme asemaa. Ei sisäänpääsyä.
Vankina rautatieasemalla. Ulkona.
Mies tuli uhoamaan. En muista mitä, mutta uhosi.
Miehestä tuli meidän kaveri. Katosi.
Kello vihdoin riittävästi. Sisään. Lattialla lojua.
Ei ketään muuta.
Eräs uskalsi polttaa tupakan.
Joku tiuskaisi.
Ei ollut vartijoita ajamassa ulos. Ei vielä silloin.
Vartijat tulivat myöhemmin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe