Hymyilkää, saatana!

Pultsari istahti viereeni ratikassa. En säikkynyt kuten useimmat, enkä yrittänyt kääntää päätäni pois. Se olisi ollut turhaakin, sillä pultsari puhui minulle jo istahtaessaan.

Hän kyseli huolestuneena tai kiinnostuneena ongelmasta, että voiko sama ihminen olla olemassa useammassa elämässä. Kysymys oli kiehtova, enkä osannut antaa tyhjentävää vastausta miehelle. Taisin sanoa jotain, että yhdessä elämässäkin on riittämiin. Jos eläisi useammassa elämässä, tulisiko siinä kiirekin. Kaksoiselämän viettäjiä löytyy, taisin sentää rohkaista miestä.

Keskustelu tyrehtyi, sillä minun oli jäätävä pois melkein seuraavalla pysäkillä. Tapahtunut ei ole kirjoituksenaiheena tämän enempää.

Seuraan nimittäin Kari Peitsamon tviittejä. Hänellä ne ovat värikkäitä, eivätkä kerro vain itsestään kuten monella muulla tviittaajalla. Yhdessä vaiheessa Peitsamo kuittasi tviittinsä loppumaan Hymyilkää, saatana! käsitellessään yhteiskunnamme kaksinaismoralistista vaatimusta tapahtumien ikeessä vain hymyillä, kun saa kenkää, kun on köyhä.

Aina pitäisi irvistellä Jokerin hymyä menemään, koska vaadimme positiivista asennetta. Positiivinen asenne ratkaisee! Yms. yms. Ennemminkin se ratkaisee, että miellytät oikeita ihmisiä. Muille ihmisille ei sitten täydy esittää positiivisuuden häivääkään.

En ymmärrä, miksi suomalaisia väitetään tympeäksi kansaksi, kun täällä, jos missä täytyisi nykyisin olla positiivinen pistettiin nekkua vasten mitä tahansa. Aina kehutaan, kuinka jollakin on positiivinen asenne. Jopa vanhusten pitäisi hyppiä vanhainkodissa hymyillen, kun heitä leikitetään pallolla. Vanha ja sairas ei saa olla.

Mikään murheessa soutaminen ei ole ideaali tapaa elää, mutta mikään ei ärsytä enemmän kuin tekopositiivisuuden jatkuva vaatimus. Jotkut ihmiset elävät mielummin koko elämänsä positiivisuuden vaatimuksissa, ennen kuin suostuvat näkemään ongelmia ympärillään tai kieltävät ne, koska täytyy hymyillä, muuten ei ole tekopositiivisuuden hengessä menestyjä.

Kommentit

  1. onpa kiehtova aihe. mua ärsyttää tekopirteät ihmiset, mutta sitten on kyl olemassa semmoisia persoonia, jotka ovat luonnostaan positiivisia luonteeltaan ja asenteeltaan. Mutta mun mielestä positiivisuutta ja miellyttämistä ei pidä sekoittaa, vaikka toki on niitä, jotka yrittää miellyttää ja mielistellä tekopirteydellään ja "aurinkoisella" asenteellaan, vaikka kehonkieli loppujen lopuksi on jotain ihan muuta kuin sitä positiivista. positiivinen asenne ei kyl ratkaise...vaikka hyvähän se on optimisti olla..mutta ei se vaan aina oo ratkaisu kaikkeen..joskus jopa päinvastoin! no joo..mutta joskus bussissa, ratikassa, tai junassa voi yllättyä tai yllättää itsensä kohtaamalla toisen ihmisen, joka hymyilee aidosti vastapäätä istuessa, tai sit huomaa itse hymyilevänsä ventovieraalle ilman sen kummempia ajatuksia. Elämä on ihmeellinen.

    VastaaPoista
  2. Jonkinlainen syntymälahja on sellainen aito iloinen persoona.

    VastaaPoista
  3. joo ja ei mun mielestä, toisilla sellainen luonnostaan ja toisilla voi ajan myötä muuttua iloiseksi persoonaksi..mun mielestä siihen vaikuttaa monta asiaa..

    VastaaPoista
  4. Ja moni iloinen muuttuu katkeraksi ja negatiiviseksi elämänpettymysten myötä.

    VastaaPoista
  5. ai niin, se piti sanoa viel, et toi sun otsikko, hymyile, saatana, pistää jo hymyilemään :)

    VastaaPoista
  6. Siinä on jotain sellaista hellyttävää suomalaisuutta :)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit