sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tähdetön Suomi kaipaa ripauksen Hollywoodia

Tasaisin väliajoin joku suomalainen tähti tai sellaiseksi haluava ilmoittaa lähtevänsä Los Angelesiin tutkailemaan työmahdollisuuksia. Hollywoodin kultamaalla kun on imua Suomessakin.

Useimmiten he ovat jonkin tason tosi-tv-tähtiä, joille jo tarjoilijan hommakin voisi olla haastava saavutettava. Todellisuudessa tietenkin Los Angelesin kaltaisista kaupungeista on mahdotonta saada töitä ilman satumaista tuuria, jos haaveilun kohteena on viihdeteollisuus. Monesti näiltä Suomesta lähtijöillä on kotimaassakin varat ulosotossa, joten pärjääminen monin kerroin armottomammassa Los Angelesissa puhumattakaan Hollywoodista ovat olemattomat.

Hollywoodissa ei ole kukaan muu suomalainen lyönyt läpi kuin Renny Harlin ja hänenkin uransa on ollut viime vuosikymmenenä hiipumaan päin. Suomalaisnäyttelijät ovat parhaimmassa tapauksessa saaneet tyytyä alle minuutin sivurooliin elokuvassa.

Meiltä suomalaisilta puuttuu muutenkin tähtiaines. Oikeita elokuvatähtiä ei ole ollut suomalaisen elokuvastudiojärjestelmän romahdettua 1960-luvun alussa. Kun ei ole studion massiivista markkinointikoneistoa eikä glamouriakaan näyttelijöistä tulee väkisinkin arkisia, eivätkä he sävähdytä samalla tavalla kuin Regina Linnanheimo tai Tauno Palo.

Vai olisivatko kohtalokkaat näyttelijättäret ennen vanhaan kertoneen Menaisille naiseutensa löytämisestä. Tuskin.

Ruotsissa läpimurrot Hollywoodissa eivät ole tavattomia, vaikka viimeisestä uudesta ruotsalaistähdestä Hollywoodissa on jo aikaa. Mutta heillähän on kuningasperhe ja Abba. Meillä ei ole mitään glamouria tässä kovassa ja pian jälleen taas köyhässä maassamme. Jäykähkö presidentti ei riitä.

Enkä edes tiedä sopiiko glamour Suomeen, meillä ei oikein ole sellaiselle tilaa. Ennemmin tai myöhemmin omaa glamouria korostava joutuu naurunalaiseksi. Rennyhän yritti Hollywood-glamourilla ja tähtikavereidensa avustuksella luoda Hollywood-yökerhon. Huonosti kävi.

Mutta ripaus Hollywoodia sentään. Siksipä meillä ovat olleet suosittuja missit, jotka ovat kotikutoinen unelma tähteydestä. Tosin missienkin arvostus on lähtenyt jyrkkään laskuun.

5 kommenttia:

  1. mun mielestä hollywood tarvitsisi ripauksen aitoa suomalaisuutta ja nimenomaan enemmän inhimillisyyttä ja suoruutta, reiluutta, mitä suomalaisuudessa on. Aki Kaurismäen elokuvat ovat saaneet kannatusta maailmalla, mutta silti liian vähän. Harlin taisi olla vähän ohimenevä tähti tai jotain. Kyllähän suomalaisissa vanhoissa elokuvissa on todella paljon nostalgiaa ja loistvia näyttelijöitä ollut mm. Regina Paloheimo, tauno Palo jne..mielenkiintoista ois tietää, että mikä se tähtiaines on sitten mikä puree katsojiin? Pelkällä ulkonäöllä ei pärjää pitkälle, sisäistä karismaakin on pakko olla ja taito eläytyä rooliin ja tarinaan, ,olla uskottava ja kiinnostava..eikä se ulkonäkö oo pahitteeksi. toivot.jonain päivänä suomalainen näyttelijä saisi hollywoodin sekaisin..sillä sinne joukkoon mahtuu jos jonlaisia onnenonkijoita..reiluutta, suoruutta ja aitoa intohimoa -oisko siinä aineksia tähtiainekseen?

    VastaaPoista
  2. Suoruus ja rehellisyys eivät ole Hollywoodin avuja. Mua kiehtoo toisaalta sen pinnallisuus, muovisuus yms. En kyllä itse ikinä haluaisi asua siellä. Mäkin toivon jonkun suomalaisen näyttelijän läpimurtoa. Se tuntuu jotenkin epätodennäköiseltä, mutta eipä kukaan aikoinaan Harlininkaan läpimurtoon uskonut.

    VastaaPoista
  3. mikä siinä pinnallisuudessa ja muovisuudessa sua kiehtoo, ihan mielenkiinnosta. mikä siitä tekee kiinnostavan?se on varmasti totta, että suoruus ja rehellisyys on kaukana hollywoodin maailmasta..mutta kuten sanottu, ois aika siistiä, jos joku suomalainen tekis läpimurron..ois sit näyttöä, että meilläkin osataan! :)

    VastaaPoista
  4. Ehkä se kiehtoo, ettei se ole todellisuutta, vaan unelmaa, joka ei sekään ole totta.

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe