tiistai 18. marraskuuta 2014

Koirapelko

Olen enemmän tai vähemmän kärsinyt koko elämäni koirapelosta. Se paheni, kun murrosiässä eräs koira yritti purra. Sen jälkeen olen vältellyt koiria ja niiden kohtaamista. Joskus jopa rappukäytävissä. Koirapelko on samanlainen pelko kuin muutkin. Se ottaa vallan, vaikka koira ei edes olisi iso. Välttämättä sitä ei kykene järjellä selittämään.

Maailmassa, jossa koiria on vuosi vuodelta enemmän, pelko aiheuttaa hankaluuksia. Varsinkin, kun koirien kouluttaminen ei edisty samassa tahdissa kuin koirien määrä. Valitettavasti.

Muutenkin olen ehkä enemmän kissaihminen. Sinänsä minulla ei ole koiria vastaan mitään, en ehkä pidä sellaisista tuntemattomista ihmisistäkään, jotka tulevat liian nopeasti iholle. Jos koira on riittävän rauhallinen, saattaa sellainen päästä livahtamaan lähietäisyydelleni kuten tässä kuvassa.

15 kommenttia:

  1. mulla on koirapelko, vaikka ei ole mitään traumaattista tapahtunut...pelkään vaan yksinkertaisesti koiria, etenkin isoja koiria. pystyn niitä silittelemään, mitä pienemåi koira sne parempi, mutta en ottaisi koiraa omaksi lemmikiksi...ihmettelen vaanmistä koirapelko tulee..en vaa erityisemmin välitä niistä..se on muute totta että tuo kouluttautuminen on aika jälkijunassa, etenkin jos ajattelee noita tapauksia, missä luonnevikaiset koirat on hyökännyt ihmisten kimppuun ihan äkkiarvaamatta...miksi myös joitain ihan pieniä lapsi atai nuoria laitetaan koiran ulkoiluttajiksi, jos niiden omat voimat ei riitä pitämään niistä kiinni..tätä oon monesti ihmetellyt kun näkee semmosia pieniä isojen koirien kansa vaeltavan..jos hankkii koiran, niin kyl omistajan (aikuisen) tulisi kyetä itse huolehtimaan siitä...ja huom en ole koiravihaaja..;)

    VastaaPoista
  2. Toi on totta, että nykyään saa olla varuillaan, jos kertoo, ettei erityisemmin pidä koirista. Helposti leimautuu koiravihaajaksi. Koira-fanit ovat aika fanaattisia. En sano tätä pahalla, sillä mulla on kavereina paljon koiranomistajia. Siksi mietitytti kirjoittaa tätä kirjoitusta. Koirista on tullut joillekin vähän leikkikaluja, en esimerkiksi oikein ymmärrä, että koiria puhutellaan kuin lapsia. Esim. mamin kulta. Eihän kukaan puhu edes lapsilleenkaan niin. Koirien täytyisi tietää paikkansa laumassa ja saada olla koiria.

    VastaaPoista
  3. niin mua huvitti kerran junassa kun siinä vastapäätä istui yks tyyppi mäyräkoira sylissä ja sit vanhempi naisihminen intoutui puhumaan siitä koirasta ja kyselemään kaikenlaista. Juu...hän sitä ja hän tätä..ja lässyn lässyn..siinä kun olit kuunnellut joku 10min sitä lässytystä siitä kullasta, niin oli jo valmis jäämään junasta pois..kyllä mullakin on paljonkin kavereita, joilla on koiria..mutta siinä mä olen samaa mieltä että koiran tulee tietää paikkansa laumassa...koirat ei saa olla mitään lasten "korvikkeita"...

    VastaaPoista
  4. Välillä mietin, että riittäisipä ihmisillä samanlaista empaattisuutta ja rakkautta ihmisiäkin kohtaan kuin koiria.

    VastaaPoista
  5. Lapset ja eläimet ovat rehellisiä olentoja, ilmaisevat jos pitävät, samoin jos eivät pidä. Aikuiset ovat usein kaksinaamaista sakkia, joiden aivoituksista ei otamitään selvää. Siksi ymmärrän hyvin, jos joku pitää eläimistä enemmän kuin ihmisistä.

    VastaaPoista
  6. niin onhan se varmaan totta tuokin J.I. uskollisuutta ja rehellisyyttä voi olla monenlaista..

    VastaaPoista
  7. Ilkeitä ne lapset osaavat ainakin olla.

    VastaaPoista
  8. kyllä, lapset osaavat manipuloinnin ja ilkeyden kyllä varsin hyvin, jos sille päälle sattuvat..yhtä lailla kuin aikuiset ihmiset...että ehkä J:I on oikeessa, koira ei oo sittenkään hassumpi...;)

    VastaaPoista
  9. Eikös joillakin koirilla ole pelko silmä- tai aurinkolaseja ja hattuja ym. käyttäviä ihmisiä kohtaan, joten jospa ne siksi käyttäytyvät aggressiivisesti, kun osuvat kohdalle. Ainakin minusta tuntuu, että jokainen piski räksyttää minulle, kun kävelen ohi. Kerran yksi koira syöksyi eteeni, kun ajoin polkupyörällä. Älysin onneksi hidastaa vauhtia hyvissä ajoin ja koukata viime tipassa pientareen puolelta. Ja omistaja ei reagoinut mitenkään.

    VastaaPoista
  10. Eniten ne räksyttää toisille koirille. Ja mulle tuntuu myös kanssa.

    VastaaPoista
  11. jännä miten paljon koirat herättää keskustelua..:)

    VastaaPoista
  12. Itselläni ei ole koirien (tai muidenkaan eläinten) suhteen mitään intohimoja puolesta tai vastaan, mutta omistajia kohtaan on, jos a) omistaja ei viitsi kasvattaa koiraansa tai käy kusettamassa koiransa talon nurkalla viitsimättä ulkoilla lemmikkinsä kanssa sen enempää, ja 2) omistajat nykivät koiraa talutusnuoralla niin, että kaula on mutkalla, ja jotkut jopa piiskaavat nuoralla koiriaan.

    VastaaPoista
  13. Koirat toimivat kenties vain vaistojensa varassa. Ihmisillä olisi edellytykset muuhunkin.

    VastaaPoista
  14. J.I mainitsemasi asiat on ihan totta ja valitettavaa...viimeeks eilen kävelin jalankulkukäytävällä joka oli niin täynnä sitä itteään ja alkoi suututtaan ihan kunnolla, kun piti väistellä niitä koiran jätöksiä kokoajan..tiedän et tää on ikuisuusaihe, monet varmaan ajattelee että eevk, mutta mikä niitä omistajia vaivaa, kun ei viitti jätöksiä kerätä..tämmösellä kelillä on ihana mennä juoksulenkillä kun hypit yli jätöksien..huh...niin sitäkin näkee miten jotkut koiranomistajat kohtelee koiriaan kuin jotian orjia, kiskoo ja huutaa ihan jatkuvasti..kannattais sit tosiaan luopua jo lemmikistä parempaan kotiin, kun eivät jaksa/halua/viitti hoitaa lemmikkiään...Esa: tän päivän uutisia lukiessa voisi ajatella että jossakin päin maailmaa eläimet ovat jopa älykkäämpiä kuin jotkut ihmiset..kaikki on suhteellista...

    VastaaPoista
  15. Haistaako koira pelon, jonka ihminen tuntee. Jotkut koirankasvattajat väittäneet näin?

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe