keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Autatko köyhää, jos se ei ole söpö tai kaukana

Kapitalismin luoneet 1800-luvun amerikkalaiset teollisuusherrat olivat tunnetusti itaria ja kovia miehiä. He eivät antaneet ja pyytäneet armoa. He loivat sen maailman, jota nytkin elämme armeliaammassa kaavussa.
Asemansa he vieläpä loivat usein miltei tyhjästä. Vanhemmiten kun pelkkä raha ja valta eivät enää tuoneet tyydytystä he ryhtyivät hyväntekijöiksi.

Heidän vaikuttimenaan oli tietenkin osiltaan syyllisyys. Tuolloin tavalliseen köyhään verrattuna jättimäistä omaisuuttaan he saattoivat lahjoittaa tehtaissaan loukkaantuneiden työntekijöidensä eläkerahastoihin. Ja kun kuolema lähestyy, niin ikänsä rahaa tavoitellut teollisuusherra ymmärsi, ettei sitä rahaa voi viedä mukaansa. Omasta mielestään riittämättömälle pojalleenkaa kun kaikkea rahaa ei voinut antaa. Lahjoituskohteensa he minun tietojeni mukaan löysivät kuitenkin läheltään, omasta kotimaastaan, tavallisista köyhistä.

Hypätään Suomeen vuoteen 2015. Koska muistatte viimeksi kuulleenne miljonääristä, joka olisi lahjoittanut rahaansa Suomen köyhille. Eivät he jaa rahaansa osin siksikään, että olettamuksemme on, että yhteiskunta huolehtii heikoimmistaan. Näin ei tietenkään aina tapahdu.

Hyväntekeväisyyttä ne todella rikkaat harjoittavat sen antaman myönteisen julkisuusarvon perusteella aivan kuten tietenkin tekivät aikanaan myös ne ensimmäiset kapitalistitkin. Siksi osittain se Uusi Lastensairaalakin sai alkunsa. Kuka ei haluaisi pörhistää rintaansa lasten auttajana. Mutta miten olisi sitten lahjoitus alkoholistien uuteen hoitolaitokseen. Kaikki tiedämme, että rahahanat eivät aukea.

Rikkaita ei käy vain syyllistäminen. Mitä olen seurannut niin tavallisen kansankin myötätunto on Suomessa vuonna 2015 koirien ja kissojen puolella. Ulkomaan katastrofit myös hellyttävät sydämet. Ainoa keille myötätuntoa ei heru ovat ne köyhät ja sairaat, jotka eivät herätä sympatiaa.

Tämän ovat myös avustusjärjestöt huomanneet, enkä todellakaan ole havainnut kotimaan köyhien auttamiseksi tarkoitettua kampanjaa kuin jouluisin, jolloin se kuuluu asiaan ja jolloin tavalliset ihmiset muistavat, että köyhätkin ovat olemassa.

4 kommenttia:

  1. Suomessa on kuitenkin sen verran hyvä sosiaaliturva, vaikka muuta puhutaan, että suurimmalla osalla huono-osaisista on peiliin katsomisen paikka. Ihmiset eivät ota vastuuta teoistaan ja huutavat sitten yhteiskuntaa apuun. Jossain vaiheessa pitää ottaa hattu kauniiseen käteen ja luopua haaveistaan edes siksi ajaksi, että pääsee taas jaloilleen. Kyllä juopoille kodittomillekin on tarjottu mahdollisuutta uuteen asuntoon.

    VastaaPoista
  2. Noinhan sitä tietenkin ajatellaan ja tiettyyn rajaan asti tottakin. Jossain vaiheessa ihminen ei taida osaa enää auttaa itseään.

    Sinänsä tavoittelin tällä kirjoituksella sitä, että kaikille ei rahaa heltiä samalla tavoin kuin toisille, vaikka avuntarpeessa oltaisiin.

    VastaaPoista
  3. Ja minä tavoittelin sitä, että niitä autetaan, jotka eivät ole itse aiheuttaneet ongelmiaan: lapset, eläimet, luonnonmullistusten aiheuttamien tuhojen uhrit jne.

    VastaaPoista
  4. Niin mikä on ihmisen omaa syytä ja mikä ei. Totuus kuitenkin on, että jotkut elävät söpöys-maailmassa.

    VastaaPoista

Gadgetissa oli virhe