Silloin kuin Pekka ja Pätkä olivat neekereitä

En ole viime aikoina jaksanut kirjoittaa ajankohtaisista asioista, kun ne nykytahdilla tuntuvat jo parin viikon päästä auttamattoman vanhentuneilta. Nyt iski sellainen uutinen, joka innosti kirjoittamaan. Pekka ja Pätkä neekereinä-elokuva on kuulemma synnyttänyt raivoa sosiaalisessa mediassa.

Sinänsä tämä raivo on lähtökohtaisesti jo hämmästyttävää, kun elokuvaa on uusittu usein, samoin kuin muita sinänsä erittäin huonosti tehtyjä Pekka ja Pätkä-elokuvia, joiden elokuvallinen arvo on aikansa tallentamisessa.

Jokainen vähänkin historiaa ymmärtävä ihminen tajuaa, että 1950-luvun Suomi hädin tuskin edes oli nähnyt mustaa ihmistä. Siksi sellainen herätti hämmästystä. Mielestäni tuo elokuva, se vähän siitä muistan, lähinnä nauratti hölmöydellään ja lapsellisuudellaan kuin millään rasismilla.

Jos Pekka ja Pätkä herättävät rasismiraivoa, niin ihme ettei sitten ole herättänyt raivoa parhaillaan uusintana taas pyörivän Pulttiboisin hahmot. Saamelaiset ovat paskaisia juoppoja, venäläiset viinaa myyviä idiootteja, romanihahmoista puhumattakaan. Samalla tavalla kai huumorista Pulttiboisissa on kyse kuin Pekassa ja Pätkässä.

Sen sijaan Usassa, jossa mustia 50-luvulla oikeasti eli, ei ollut toivoakaan mustilla saadaan mistään elokuvasta muuta kuin palvelijan osaa. Tämä lienee sitä oikeaa rasismia. Tätä tuskin someraivoajista suurin osa edes jaksaa ymmärtää. Sama koski pitkään intiaanien kuvaamista länkkäreissä.

Nykyisin on tapana ylireagoida kaikesta. Siksi olen aika väsynyt jo lukemaan enää mitään kommentteja, aina en edes uutisia, vaikka ammattini puolesta minun on toki pakko seurata, mitä ympärillä tapahtuu. Itse en edes viitsi kirjoittaa enää Facebookiin yms. palveluihin mitään politiikasta tai tasa-arvoasioista. En yksinkertaisesti jaksa riidellä.

Kommentit

  1. Oikeassa olet. Minä olin lapsi maalla 50-luvulla, eikä siellä koskaan nähty mustaihoista ihmistä, tuskin moni näki kaupungeissakaan. Jos olisimme kuulleet, että jossain olisi ollut käymässä neekeri, me kakrut olisimme polkeneet sinne heti pyörällä ihmettä katsomaan, vaikka pitkänkin matkan taakse. Kerrottiin, että yhdellä kylän tiloista oli käynyt kiinalaisia tutustumassa suomalaiseen maatalouteen. Heitäkään en kerennyt näkemään ja se kyllä harmitti.
    Lapsekkaista Pekasta ja Pätkästä on mieleen jäänyt lähinnä Justiina. Silloin Suomessa elettiin oikeasti jonkin sortin Impivaarassa. Vaurain osa kansasta kyllä matkusteli maailmalla jo silloin, kotikylän ökyrikkaan kartanon väki kertoili joskus meille köyhille reissuistaan kaukaisiin maihin.

    VastaaPoista
  2. Ihan totta mitä kirjoitat. Mieleen tuli, että vanhoissa suomalaisissa elokuvissa pilkattiin tylysti tiettyjä suomalaisia ryhmiäkin. Varsinkin sotilasfarsseissa savolaiset olivat aina tyhmän yksinkertaisia ja upseerit jaloja helsinkiläispoikia.

    VastaaPoista
  3. eiköhän tuossa irvailla nimenomaan suomalaisten suhtautumiselle erinäköisiin ihmisiin. tai näin olen asian nähnyt...

    VastaaPoista
  4. Laittele lisää runojasi niitä on mukava lukea.
    Kaunista syksyä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit