tiistai 19. syyskuuta 2017

Syyskuun runoja

Katselen sinua 
Sinulle, jota kaikki rakastavat.
Sinulle, joka ostat kymmenen itämaista mattoa kerralla.

Sinulle minä lauluni kirjoitan.
Sinulle kirjoitan runoni.

Sinua seuraan loppuun asti ja mihin vain.
Katselen sinua. Hymyilen.

Ylensyönyt lammas
Hukattuja päiviä.
Kuun pimeä puoli.
Häpeä.
Tiedän, että jossain on ihailija,
joka antaa anteeksi.
Ylensyönyt lammas ei selvinnyt.

Peto tappaa
Raaka, brutaali voima,
kun peto tappaa saaliinsa,
ja antaa mennä kaikella sillä voimalla,
jonka luonto on sille antanut.

Kun kuolema tulee saaliille,
sen viimeinen henkäys on haikea,
vapahduttava,
ei enää pakenemista,
ei enää pelkoa. 

3 kommenttia:

  1. Jälleen kerran hyviä runoja,koskettavat.

    VastaaPoista
  2. On ihailtavaa kun syttyy inspiraatio runoihin.
    Oon ite odottanut inspistä.

    VastaaPoista