Miehestä ja naisesta asiaa (vähän muutakin)



Naisten päivä oli ja meni. Ostinpa minäkin ensimmäistä kertaa elämässäni Naisten päivä-kukat. Vastaanotto olikin mukava ja kukat otettiin ilolla vastaan. Niin harvoin on tullut kukkakaupoissa käytyä, että olin täysin myyjän varassa. Mutta tuskin olin ainoa hieman vaivautunut, mutta hyvää tahtoa täynnä oleva miesasiakas kukkakaupassa Naisten päivänä.

Näin miehenä sitä silti toivoisi Miesten päivääkin. Kaikki kun eivät ole isejäkään. No, ehkä sellainenkin Miesten päivä joskus tulee. Emme me kaikki miehet ole niitä maailmaa pyörittäviä kalapuikkoviiksimiehiäkään. Mitähän meille miehille tuotaisiin Miesten päivänä. Sikspäkki rusettinauhoilla? Olemmehan me miehet millaisia olemme, mutta kyllä meissä paljon kehityskelpoisia yksilöitäkin on.

Miehen ja naisen välinen suhde on muutenkin ollut otsikoissa. Helsingin nuorten miesten kristillisellä yhdistyksellä oli täällä Vantaalla avioliittokurssi, joka herätti maanlaajuista kiinnostustakin. Opit olivat vaan ehkä jääneet 50-luvulla tyyliin naisten kuuliaisuutta vaadittiin ja että miehen rooli on kantaa ainoastaan rahaa taloon. Helposti julkisuutta joka tapauksessa saa kaikkeen naisen ja miehen väliseen suhteeseen liittyvästä. Varsinkin jos poikkeaa valtavirrasta suuntaan tai toiseen.

Ike Kanervakin on sitten taas intoutunut lähettelemään nuorille naisille tekstareita. Iken tapauksessa hommaa ei voi laittaa humalispäissään tehdylle hellyyden ja lämmönkaipuulle ihastukselta, vaan 200 tekstaria on jo aika tuhti määrä viestejä. Ensinnäkin ihmettelen Iken naismakua, sen verran halvan oloisia tuntuvat ihastukset olevan. Toiseksi, miten ministeristason ihminen uskaltaa ottaa kuvatunlaisia riskejä. Kun jo kerran oli aikamoisen kohun kohteena samasta asiasta. Ja ennenkaikkea, mitä ihmeessä hän sanoo naisystävälleen. Tuntuu, ettei Ike taida voida tekstiviestittelylleen mitään. Mitään muutakaan syytä ei tule mieleen.

Ihmissuhteiden kautta mieleen tuli viime viikkoinen kirjoittelu lautamiesjärjestelmästäkin Matti Vanhasen oikeudenkäynnistä. Minusta on hieman aikansaelänyttä, että maallikkoja tarvitaan oikeussaleissa. Eivätkö oikeusammattilaisetkin ole tavallisia ihmisiä työnsä ulkopuolella. Vai oko heiltä kadonneet tunteet täysin työn ulkopuolella. Onkohan lautamiesjärjestelmä vain jäänne vanhoilta ajoilta, josta olisi jo aika päästä eroon? Ihmetyksen aihe on se, että jäsenet valitsee vieläpä poliittiset puolueet. Jos haetaan puolueettomuutta, niin eikö lautamiesjärjestelmää voisi kehittää valamiesjärjestelmän suuntaan, jossa on se olisi kansalaisvelvollisuus.

Eräänlaista mielenkiintoista oikeutta on myös poliisin oikeus sulkea nettisivustoja miten lystää. On selvää, että lapsipornoa ynnä muuta saastaa sisältävät sivut on saatava pois netistä. Sensuuri on vaan aika vaarallista, jos ei tarkkaan tiedä, mitä on sulkemassa, kuten kävi lapsipornoa vastustavalle sivustolle. Netistä on tehty samanlainen pahuuden ydin, kun aikanaan televisiosta, peleistä ja muista uusista asioista. Nettiä on myös mahdotonta valvoa täysin, koska esim. lapsipornoa levittävät hallitsevat vertaisverkot yms. kiertokeinot. Netin peruskäyttäjä kun yleensä infoaa, jos löytää netistä jotain lainvastaista.

Viikonloppuna huomasin, että Jehovan todistajilla on uudenlainen keino tavoittaa massoja. Jo kaksi kertaa ovellani on käynyt viehättäviä nuoria naisia sanomaansa levittämässä. Ovi ei kyllä vieläkään auennut asialle.

PS. Kiitos J.I.lle mukavasta viikonloppuseurasta. Blueslevyistä riittää pitkäksi aikaa kuuntelemista ja Maanalaisesta armeijasta iloa.

Kommentit

Suositut postaukset