Mikä on, kun ei innostu?

Vaaleihin ei ole enää kuin hetki, mutta minulla vaalikuumetta ei ole ollut. Minua lähinnä väsyttää, kun lehdet ovat täynnä vaalimainoksia ja postiluukuistakin niitä tulee. Olen tässä sairastellut jo jonkin aikaa, joten olen välttynyt vaalimainoksilta kaduilla.

Vaalien loppuhuipennus tapahtui tällä kertaa jo oikeastaan ennen vaaleja. Tällä hetkellä keskustellaan miltei samoista asioista kuin sanotaan kaksi-kolme kuukautta sitten.

Oikeastaan ainoa asia, mikä on muuttunut, että persut ovat joutuneet kovien hyökkäysten kohteeksi. Entinen median lemmikkipuolue on nyt kaikkea muuta kuin lemmikki. Mutta näinhän se menee, että ennen vaaleja käydään niiden kimppuun, jotka ovat oletetusti voitolla.

Minulla on tässä ollut monenlaisia huolia yksityiselämässäni, mutta olen jaksanut kuin jaksanutkin katsoa tv-tenttejä.

Niissä Soinin väsymys paistaa jo läpi. Hän taisi laittaa paukut liikenteeseen jo ennen loppuhuipennusta. Moni puoluejohtaja on ärhäköitynyt tenteissä, mutta esim. Kataista ei ole saatu hermostumaan. Kiviniemikin on saanut olla melko rauhassa. Suurimmat paukut on käytetty Soiniin. Tämä kaikki saattaa koitua hänen edukseen, vaikka tarkoitus on tietty päinvastainen.

Saattaa olla, ettei vaaleissa välttämättä tapahdu sitä paljon manattua suurta mullistusta. Toisaalta näin voi tapahtua. Ehkä nämä ovat ne vaalit, joissa kaikkea ei ole kirjoitettu ennakolta.