Valon ja pimeyden lapset

Lähes seonnut mies pohtii vankilassa.
Yksinäisenä hänellä on aikaa.

Ketkä ovat valon ja pimeyden lapsia?
Murhaavat, tulevat murhatuiksi.
Pyytävät päästä perheeseen.
He, jotka luulevat tappamisesta
syntyvän hyvää,
koska pahuus tappaa
hyvyyden,
joka anelee armoa lapselleen.

On mahdotonta sanoa,
tunnetaanko kuoleman jälkeen
oikeita tekoja
vääriä tekoja,
joista rangaistaisiin kuolemalla
vailla mahdollisuutta vapauteen
hulluutta vastaan.

(Oheisen runon kirjoitin luettuani artikkelin Charles Mansonista ja hänen "perheestään". )