Kuinka paljon saa kostaa ja vihata?

Kävin eilen eräässä laajasti uutisoidussa oikeudenkäynnissä työni puolesta toimittajana. Oikeudenkäynnissä oli kyse kunnianloukkauksesta ja kuinka paljon erästä toimittajaa oli riepoteltu netissä ja menneisyyden kipeitä asioita kaivettu esiin koko kansan riepoteltavaksi.

Työ on työtä, mutta tuo päivä oikeussalissa herätti ajatuksia. Nykypäivän maailmassa on helppo tehdä toisen ihmisen elämästä helvettiä, kun nettiin saa laitettua oikeastaan mitä paskaa tahansa. Ja jos on riittävän sinnikäs, tuota touhua voi jatkaa vuosia. Poliisi on ollut aika voimaton vainoamisen edessä ja oikeastaan vasta nyt oikeuslaitos otti ensimmäistä kertaa käsittelyyn julkisuudessa vainoamisen.

Itse en olisi kyllä kestänyt olla tuon toimittajan asemassa, eikä hänkään kestänyt, vaan liika on liikaa kaikille. Jokaisen menneisyydestä, myös minun, löytyisi varmasti asioita, joilla voi lyödä vaikka lopun ikää. Vaikka ihminen olisi muuttanut elämänsä, kuten tässä tapauksessa, ja vieläpä luonut nimeä, niin menneisyydestä voidaan kaivaa jokin asia esiin, joka romuttaa kaiken.

Sitäkin olen miettinyt, että miten joidenkin ihmisten elämän voi täyttää viha yhtä ihmistä kohtaan. Että joku jaksaa vuodesta toiseen olla jonkun kimpussa. Jokaisella on kiukun hetkiä ihmisiä kohtaan, mutta että sellaista pysyvää ja jatkuvaa vihaa.

Miten ihmisiin edes syntyy valtavasti vihaa ja ennen kaikkea yhtä ihmistä kohtaan. Paljon on tässä universumissa ihmisiä, jotka vihaavat kaikkia ihmisiä. Se pitää paikkaansa. Viha muita ihmisiä kohtaan syntyy siitä, ettei osa luoda yhteyttä toisiin ihmisiin tai tuo on liian monta kertaa petetty ja lopetettu toisten ihmisten toimesta.

Viha on siitä merkillistä, että sitä voi tuntea ihmistä kohtaan, jota ei edes tunne tai ihmistä kohtaan, jonka tunteen. Viha on armelias, jos sen haluaa ottaa vastaan, se löytää kyllä kohteen. Mutta kun vihan laskee pois, olo on kaikkien kliseiden mukaisesti parempi. Ei kukaan ihminen, joka elää vihasta tai elää vihassa voi oikeasti voida hyvin.