Haluatko kusitolpaksi?

Ex-pääministeri Juha Sipilä närkästytti joitakin todetessaan, ettei hänellä ole hinkua enää kansakunnan kusitolpaksi. Eli Sipilää ei kiinnostanut epävarmaksi käyneen valtiovarainministerin Katri Kulmunin korvaaminen pätkäministerinä.

Jotkut kokivat, että Sipilä solvasi kansanvaltaa ja demokratiaa. Mielestäni Sipilä oli aika oikeassa. Poliitikkona olo on paljolti nykyään kusitolppana oloa. Itse en lähtisi siihen hommaan, varsinkin somen aikakaudella solvauksista poliitikoille ei tule loppua.

Haluaisiko moni meistä olla solvaavien meemien ja kaikenlaisen ilkeyden kohteena? Monethan sitä ovat kuin ovat julkisuudessa, eivät pelkästään poliitikot. Monialajulkkis Martina Aitolehti erosi taannoin ja joutui pilkan ja ivailun kohteeksi. Pilkattaisiinko tosielämässä juuri eronnutta? No. Ei julkisesti.

Sinänsä harva joutuu julkisuuteen vahingossa. Helppoahan sitä on aina syyttää, että mitäs läksit. Toisaalta ei kenenkään tarvitse olla jatkuvasti negatiivisuuden keskiössä, vaikka on julkisuuteen lähtenyt.

Kuten poliitikot. Heidän toimiaan tuleekin arvostella, mutta se tyyli. Tosin kun katsoo, miten poliitikot toisiaankin arvostavat, niin miksi kansakaan. Puolueesta riippumatta poliitikot lyövät somessa toisiaan kuin vierasta sikaa. Siinä sitä ei ole arvokkuutta.

Voimme tulla siihenkin tilanteeseen, ettei ne pätevimmät edes enää halua politiikkaan. Tai mihinkään muuhunkaan, josta seuraa väkisin julkisuutta. Poliitikon täytyy olla nuhteeton ja näyttää esimerkkiä, mutta täytyykö olla virheetön.

Minusta jos ihminen ei koskaan tee virheitä niin onko hän ihminen. Tai ihminen, joka ymmärtää muita ihmisiä.