Onko se naisten pokaaminen todella niin tärkeä asia?

Katselin tuossa viime viikolla hieman hämmennyksen vallassa tv-dokumenttia pokausfirmoista. Eli konsulteista, jotka opettavat miehiä iskemään naisia. Äijät olivat kuin kaatajapastorit konsanaan asiakkailleen.

Asiakkaat näyttivät olevan nuoria miehiä, joille naisettomuus on suurempi ongelma kuin vanhemmille miehille. Ja eräänlainen kunnia-asia, että saavat iskettyä naisen. Muuten on reppana. 

On surullista, että joku tekee bisnestä reppanoilla, mutta ei naisten pakonomainen iskeminenkään ihan tervettä ole. Pokausfirmat käynnistäneet miehet tuntuivat itse katuvan menneisyyttään ja kertoivat elämänsä olleen tyhjää ja turhaa vaikka naisia riittikin. 

Jonkinlaisesta metsästysvietistä tuollaisessa pokailuissa taitaa olla kyse. Että saa kehua kuinka monta kaatoa on tehnyt. Kai ne naisetkin harrastavat nykyisin samaa. Tosin naiset arvostavat enemmän varakasta kaatoa kuin pelkkää seksiä luulisin. 

Ja eivät nämä dokumentin pokaustähdet kautta opettajat välttämättä edes naisten miehiä olleet. Kävi ilmi, että he palkkasivat näyttelijättäriä, jotka esittivät suostuvaista. Yksi hyväkäs vielä raiskasi naisia. Tietynlainen naisviha henki koko touhusta. 

En kyllä itse ymmärrä pakonomaista halua iskemiseen tai ylipäätään toisten hyväksikäyttämiseen, vaikka itseäni on toki ihmissuhteissa tunteilla huijattu lukuisia kertoja. Enää itseäni ei edes kiinnosta ihmissuhdemarkkinat, jotka todellakin ovat markkinoita nykypäivänä.