Voi Suomi-parka, demarit sekoilevat ilman Sannaa itsensä pelistä pois ja muita tarinoita

On politiikkahorinoiden aika taas. 

Sanna Marin otti ja lähti ison maailmaan, vaikka lupasi jäädä Suomeen ennätysjättipottinsa kanssa. Siis äänipottinsa. 

Mutta olisitko itse jäänyt painamaan nappia rivikansanedustajaksi, kun olet tunnettu ja jopa palvottu maailmalla varsinkin naisten keskuudessa? Varsinkin kun puoluesihteeriksi änkeytyi kissantappaja-Näkkäläjärvi. Haluaisitko tätä imagotappiota itsellesi? 

Ennustan demareille rökäletappiota Lindtmanin johdolla. Ei ole Marinin rocktähti-henkeä Lindtmanissa. Ja natsi-saunonta jää ikävästi elämään. Oli se sitten ansaittua tai ei se Marinin rokkitähteyskään.

Mahdollistahan on, että Marin lähtee vielä presidenttikisaan, jotka kävisivät silloin todella mielenkiintoiseksi. Mutta tuskin Marinin iässä. Presidenttiys on poliittisen uran hautausmaavirka eikä nuoren ihmisen homma. En tosin tiedä sitäkään, onko Marinista ulkopoliittiseksi taituriksi, jossa presidentin ainoa valta piilee. Ainakaan Venäjän suhteen. 

Niinistöhän sitä oli, kun juoni Suomen Natoon kärsivällisesti vuosien ajan, odottaen oikeaa hetkeä jolloin iskeä. Nyt hänkin valitettavasti puhuu ydinsodasta ja pelottelee paniikkiherkkää Suomen kansaa. 

Politiikasta puheen ollen, oli mielenkiintoinen tämä tutkimus, jossa ihmiset kertoivat, etteivät voisi seurustella esimerkiksi persun kanssa, jos itse eivät jaa maailmankuvaa. 

Miten joku muodostaa jostain ihmisestä mielikuvan ennen kuin edes keskustelee? Tosin nykyään ihmisille ei kelpaa kukaan toinen ihminen. Aina jotain vituillaan ja vikaa toisessa ihmisessä.