Painajaiset seuranani

Silmiini osui uutinen, että Helsingin yliopiston tutkijat keräävät ihmisten kokemuksia painajaisista, muun muassa selvittääkseen, mistä nykypäivän ihmiset näkevät painajaisia ja miten ne eroavat painajaisista joskus ennen.

Painajaiset ovat minulle tuttuja. Näen niitä eri muodoissaan lähes jokainen yö. Eivät ne kaikki ole tietenkään mitään pirujen kanssa painia. Painajaisiini osaan suhtautua luontavasti, enkä niitä pohdi sen enemmän. Joskus niihin silti herää.

Useimmat painajaiseni ovat klassisia eksymisunia, joita ihmiset näkevät. Kovasti yrität päästä kotiisi tai mihin nyt onkaan unessa polttava tarve päästä. Toinen variaatio on se, että putoat jostain. Useimmiten siinä putoamisessa ei vain käy mitään hullua kyllä.

Tavaroiden kadottelustakin näen unia, vaikka ei minulla mitään arvokasta ole. Saatan etsiä autoani päästäkseni kotiin tai kännykkää soittaakseni jollekin, mutta soittaminen ei onnistu. Jonkinlaista kaipuutahan se on jonnekin, minne ei ole pääsyä.

Ihmisistäkin näen painajaisia. Usein yritän jollain tapaa pelastaa jo kuollutta isääni. Kai sillä tavalla käsittelee asiaa, joka on jäänyt vaivaamaan jollain tasolla. Joskus saatan nähdä painajaisia ihmisistä, jotka ovat kauan sitten kadonneet elämästäni, mutta ero tai muut tapahtumat ovat jääneet ilmeisesti vaivaamaan.

Harvemmin näen mistään yksittäisestä tapahtumasta painajaisia. Itselleni traumaattisesti koetut ajat kyllä tulevat painajaisiin. Näen olevani yläasteella uudestaan, muistan jopa sen talon yksityiskohtia ja ihmisiä, joiden nimiäkään en enää muista.

Eräs erikoinen painajainen on se, että palaan armeijaan uudestaan ja uudestaan. Minulla on aina viikko suorittamatta varusmiespalvelusta. Unessa viihdyn armeijassa, jota en todellakaan tehnyt silloin kun olin siellä.

Painajaisista en ole jutellut oikein kenenkään kanssa. Ei se oikein kuulu Suomessa nykyään tapoihinkaan, kun täällä pitää olla virheetön ja nuhteeton menestyjä. Heikkouksien paljastaminen ei kuulu tapoihin.

Hullua kyllä pystyn taas kirjoittamaan täysin avoimesti painajaisistani. Mutta minä en ehkä olekaan se järkevin porukasta.