Onko rockbändien aika ohi?
Jostain luin, en nyt millään muista mistä, että rock-yhtyeiden aika on ohi. Musiikkibisnekseen digitaalisaatio on iskenyt yhtä ankarasti kun mediabisnekseen. Tosin levy-yhtiöt ovat luoneet itsensä uudelleen nopeammin kuin media.
En tiedä millä ovat luoneet itsensä uudelleen, mutta pystyssä nuo levy-yhtiöt ovat suurin osa yhä.Minua viisaammat voivat minua valaista. Kulut ovat ottaneet alas. En usko, että enää kukaan bändi saa tehdä vuoden uutta levyä piikin ollessa auki, kuten rockbändien kulta-aikana 1970-luvulla.
Mutta siihen rockiin. Rockin kuolemaa on ennustettu sen alusta asti, mutta vielä se vaan sinnittelee. Ensimmäistä kertaa kuitenkin uhka kuolemasta taitaa olla todellinen.
Tämä aika suosii solisteja. Nimettömän bändin saaminen edes taloudellisesti kannattavaksi on kova juttu. Yksinhän voi nykyään pyörittää tietokoneen kautta vaikka minkälaista orkesteria. Se ei ole sama asia kuin livebändi, mutta aina vain harvempaa asia ei tunnu haittaavan.
Rockbändeilyyn kuulunut macho-uhokin vaikuttaa nykyihmisille jo huvittavalta, ellei jopa loukkaavalta, jos keikalle tullaan kunnossa, jossa esiintymisestä ei tule mitään.
Albumit eivät ole päivän sana. Rockbändeille ne olivat tärkeitä. Itsekin muistan odottaneeni kieli pitkällä bändien uusia levyjä. Nyt suoratoistossa menevät sinkut paremmin, jaksaako kukaan edes kuunnella kokonaista albumia kerralla?
Megastadionkonsertit ovat myös mennyttä aikaa. Korona taisi lyödä viimeisen naulan niiden arkkuun. Festareillakin on jo tekemistä pitää päänsä pinnalla. Senkin ne tekevät lähes täysin kotimaisilla artisteilla.
Myönnän kyllä, että oma populaarimusiikin ja varsinkin uusien bändien seuraaminen loppui 2000-luvun vaihteessa muutenkin. Vanhoissa riittää yhä kuuntelemista.
Kommentit
Lähetä kommentti