Luettua: Arkadi Babtsenko: Sodan värit: Simputusta, pelkoa ja helvettiä sodan keskellä
Arkadi Babtsenkon Sodan värit on yksi hämmentävimmistä sotakirjoista, jonka olen lukenut. Varsinaista sotaa siinä ei ole kovinkaan paljon. Se keskittyy enemmän järkyttävään simputtamiseen kasarmeilla.
Tsetseeniaan 1990-luvun puolivälissä lähetetetyt 18-vuotiaat sotilaat elävät ankeissa kasarmeissaan. Vanhemmat varusmiehet pahoinpitelevät heitä joka yö. Venäjän armeijan sotilaat ovat sodassa kehnommin varustettu kuin jonkin kehitysmaan armeija.
Oikeastaan kaikki hakkaavat ja varastelevat, kun tilaisuuden saavat. Varusmiehet varastelevat nälkäänsä ja myyvät jopa ammuksia vihollisille tsetseeneille. Upseerit ovat täysin kelvottomia ja ovat kännissä pääosan aikaa.
Kirja ei todellakaan anna mairittelevaa kuvaa Venäjän armeijan tilasta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Ei ihme, että tsetseenit voittivat ensimmäisen sodan. Tsetseenitkin kuvataan armottomina kurkunleikkaajina ja kiduttajina, joten ei heidänkään sodassaan mitään sankarillisuutta ollut.
Kaikki kynnellekykenevät ovat ostaneet itsensä vapaaksi palveluksesta tai karkaavat. Kukapa heitä voisi tuollaisella kohtelulla tuomita. Jostain syystä Arkadi jäi loppuun asti, vaikka kenellekään sotilaista ei ollut hajua, miksi he ovat Tsetseniassa sotimassa.
Kirjan ainoa positiivinen kuvaus on varusmiesten ystävyydessä. Karmaisevan kaunista oli myös äitien tulo taistelukentille etsimään kadonneita poikiaan. Moni heistä saattoi päätyä tapetuksi tai tsetseenien raiskaamiksi.
Vaikka Babtsenko kirjoittaa mitä kauheimmista asioista, teksti etenee kuin panssarivaunu. Se pitää otteessaan loppuun asti. Ehkä omakohtaisuus on tuonut lisää uskottavuutta tekstille. Käännöstyö on myös erinomainen, mikä ei ole aina tavanomaista, kun kyse on venäjän kielestä.
Babtsenko toimi myöhemmin opposition Novaja Gazetan toimittajan ja loikkasi pois Venäjältä lavastaen oman kuolemansa Ukrainan turvallisuuspalvelun kanssa. Ilmeisesti hän on yhä elossa, vaikka hänestä ei ole aikoihin kuulunut mitään.
Venäjän armeija ei ilmeisesti ole vieläkään päässyt eroon järkyttävästä väkivallasta kasarmeillaan. Tsetsenia sen sijaan on jälleenrakennettu näyttävästi.
Kommentit
Lähetä kommentti