Niin maan perusteellisen reinikaista

Ystäväni J.I. on jalo ihminen. Paljon jalompi kuin minä.

Tällä kertaa hän lainasi minulle Reinikaisen kaikki jaksot dvd:nä. Jos ohjaaja Hardwickin työt ovat olleet epätasaisia Reinikaisen ja Tankki Täyteen -sarjan jälkeen, niin Reinikaisessa Hardwick oli elämänsä vedossa. Vaikea Reinikaista ja Tankki Täyteen -sarjaa on erikseen edes käsitellä, mutta yritetään nyt kuitenkin.

Reinikaisessa minua miellyttää ensimmäisenä aika, jota se kuvaa. Olenhan vannoutunut Kekkosen jälkeisen ajan fani. Vaikka kyseessä on huumorisarja, on hienoa, että tässä poliisisarjassa ei painita, eikä haeta kroppia suttuisista asunnoista. En tosin tiedä, miten Reinikaisen kaltainen huumoripoliisi pärjäisi kaiken maailman piripäiden seassa tänä päivänä. Kovilla olisi, vaikka poliisin työ lienee niitä, joissa huumorista ei koskaan voi olla haittaa.

Mutta 80-luvun alun maailmassa huumoripoliisi saattoi hyvinkin pärjätä. Maalaisena Reinikainen ei osannut kaupungin hulluutta edes varoakaan. Klassikkokohta sarjassa on heti ensimmäisessä jaksossa, kun Reinikainen päätti Tampereelle muutettuaan kutsua kotirappunsa luokseen kahville huutelemalla rappukäytävässä. Ihme kyllä tupa oli pian täynnä.



Hesarihan kokeili vastaavaa hiljattain ja vain yksi naapuri saapui kahville.

Reinikainen on kestänyt yllättävän hyvin aikaa sen takia, että se on järjettömän hyvin kirjoitettu. Olisiko Hardwick osannut tuoda brittiläistä tilannekomiikkaa, jota ei Suomessa ole oikein taidettu. Toinen käsikirjoittaja Jussi Tuominen on puolestaan varmistanut paketin kirjoittamalla suomalaisille läheisistä asioista (asioista, joille vain suomalaiset voivat nauraa). On uskomatonta, kuinka puolen tunnin jakso onnistutaan kehittelemään jopa kadonneista tekohampaista.

Totuus kuitenkin on, ettei Reinikainen olisi mitään ilman konstaapelia näytellyttä Tenho Saurenia. Nyt jo edesmennyttä. Mies taisi jäädä pahemman kerran roolinsa vangiksi, niin kuin kaikki jonkin roolin ovat tehneet ikimuistoiseksi.

Melkein Saurenin veroisen roolisuorituksen teki ylikomisario Rautakallio, jota näytteli viihdekonkari Esko Roine. Miesparalla kun ei ollut töitä ja hän keksi mitä mielikuvituksellisempia tapoja itseään viihdyttääkseen työhuoneessaan. Eihän sitä muuten ylikomisarioksi pääsisikään. Veikkaanpa, että poliisilaitos ei enää lainaisi univormuja, mikäli poliisista annettaisiin tänä päivänä tällainen kuva. Muita hyviä henkilöhahmoja sarjassa ovat naistenmies Kataja ja sosiaalitarkkailija Aili, jota Reinikainen onnistumatta ylitti liehitellä.