Venäjä-kaunaa vai kritiikkiä?

En ole Vladimir Putinin suurin fani, mutta ennen Sotshin olympialaisia minua on häirinnyt suuresti ihmisten, ainakin länsimaalaisten toimittajien ja oman elämänsä aktivistien suhtautuminen kisoihin.

Jokaikinen virhe ja keskeneräinen rakennus raportoidaan jämptisti. Oikein mikään ei ole Sotshissa hyvin. Rahaa on palanut paljon, kaikki rempallaan ja ihmisiä häädetty kodeistaan. Suloisesti on unohdettu, että esimerkiksi Helsingin olympialaisissa aikoinaan häädettiin pultsarit ja homot pois kisaturistien silmistä. Samaa on tehty sen jälkeenkin muissakin kisoissa.

Kaikki tiedämme, että harvoissa olympiakisoissa mikään on ollut kokonaan valmiina, kun kisat alkavat. Sotshista länsitoimittajat raportoivat jämäkästi kuinka hirveää kaikki on sosiaalisessa mediassa.

Epäilen, että Rio de Janeiron kisoissa ei vastaavaa tule tapahtumaan. Olisihan väärää tuomita, kuinka kehitysmaa laittaa rahaa likoon jumalattomasti rahaa, vaikka oma kansa elää kurjuudessa.

Länsimaita tuntuu kismittävän erityisesti homojen oikeudet Venäjällä. Suloisesti on unohdettu, että homoseksuaalisuus on rikos hyvin monessa Afrikan, Aasian ja Lähi-idän maassa. Tuohon epäkohtaan ei syystä tai toisesta ole haluttu puuttua. Väkisin mieleen pulpahtaa, että onko Venäjä maailman ainoa maa, jossa on parantamisen varaa.

Venäläisille itselleen kisat ovat iso juttu. Avajaiset olivat parhaimmat, mitä olen aikoihin olympialaisissa nähnyt. Koskahan länsimaat olisivat kiinnostuneet itse kisoista, eikä Venäjän sivaltamisesta.

Venäjä ei ole sama asia kuin Vladimir Putin, se on monelta unohtunut.