Yhteiskunta pyytää anteeksi

Arkkipiispa Kari Mäkinen pyysi taannoin anteeksi homoilta kohtelua, joita kirkko on heille suonut. Eli torjumista, karttamista ja tuomitsemista. Ele oli hieno, mutta aikaan suunniteltu. Homot ovat nyt pinnalla ja irtopisteistä saa, kun pyytää heiltä anteeksi.

Mäkinen kertoi seuraavaa: ”Homoseksuaaliset ihmiset on työnnetty näkyvistä ja ulkopuolisuuteen yhteiskunnassa ja kirkossa sairauteen, rikokseen tai erityiseen syntisyyteen vedoten”.

Totta, mutta monia muita ryhmiä on kohdeltu samoin ilman anteeksipyyntöjä. Kirkolla olisi paljon muutakin anteeksipyydettävää. Kirkkomaahan ei suostuttu hautaamaan sisällissodan punaisia uhreja eikä edes itsemurhan tehneet olleet pitkään tervetulleita kirkkomaahan. Paljon muutakin on vaiettu ja unohdettu Jumalan sanan nimissä.

Sinänsä Mäkinen teki hienon teon. Yhteiskunnan, myös kirkko oleellisena osana, on tehtävä tiliä menneisyyden kanssa. Mikään muu taho kuin kirkko ei ole pyytänyt mitään anteeksi. Kaikkein vähiten ne tahot, joiden pitäisi auttaa ihmisiä, mutta jotka ovat karsinoineet ja syrjineet ihmisiä.

Esimerkiksi ennen sotia sterilisoitiin huoletta mielisairaita ja vammaiset tungettiin mahdollisimman kauas ihmisten silmistä. Onko kukaan pyytänyt anteeksi, miten mielenterveysongelmaisia ja vammaisia ihmisiä on Suomessa vuosisatojen kuluessa kohdeltu. Ei kukaan, sillä heitä ei hyväksytä kansan silmissä vieläkään täysin. Se on se sekoamisen ja vammaisuuden pelko.

Suomi on ollut tyly maa kansalaisilleen ja on toki sitä tietyille ryhmille yhä. Nykyisin syrjiminen on hienovaraisempaa, mutta sitä on yhä ihmisten mielissä. Suomalaiseen kulttuuriin ei ole kuulunut anteeksipyytäminen eikä edes anteeksianto. Moni suomalainen ei edes kykene pyytämään anteeksi, mikä on kovin huolestuttavaa.

Suomeen on kuulunut oleellisena osana vaikeneminen vaikeista tapahtuneista asioista tai vaikeista tämän hetken asioista. Tätä meidän pitäisi pyytää anteeksi toisiltamme. Mielestäni on jotenkin kummallista, että valtion tai kirkon täytyy pyytää erikseen tapahtuneita asioita, sillä yhteiskunta olemme me suomalaiset itse.