Taiteilija haastattelussa: Vuorossa Kauko Röyhkä

 

Kauko Röyhkä. Kuva: Juha Metso

 Mikä sinusta on pyhää? Onko jokin asia, mikä on sinulle pyhää?

Pyhä kuulostaa niin hienolta. Mieluummin puhuisin asioista, jotka ovat tärkeitä: perhe, musiikki, kirjallisuus... niiden varassa minun elämäni on.

 

Tiesitkö aina, että sinusta tulee taiteilija?

En tiennyt. Joskus lukioaikoina aloin aavistaa, että minusta VOISI tulla taiteilija, tosin en vielä tiennyt minkä alan. Kuvataidettakin harkitsin.

 

Onko aihetta, mistä et kirjoittaisi?

En kirjoita mistään, mihin en tunne intohimoa.

 

Täytyykö taiteilijan kohdata vastoinkäymisiä, että hänen taiteensa on hyvää?

Ei sen suurempia kuin kenenkään muunkaan. Taiteilijan pitää osata ilmaista, olivat vastoinkäymiset miten suuria tai pieniä tahansa. Jos taide on ilmaisuvoimaista, se koskettaa ihmisiä.

 

Syntyvätkä parhaat biisit/sanoitukset/kirjat itsestään suuren idean voimalla vai kovalla työllä?

Tasaisen tappavalla työllä.

 

Onko jotain sellaista tekstiä, jota olet katunut?

Ei, en muista että olisi mitään kaduttavaa.

 

Mikä on suurin unelmasi taiteilijana?

Se on jo toteutunut: että saan tehdä sitä mistä tykkään ja voin elättää sillä itseni ja perheeni.

 

Täytyykö taiteilijan olla onnellinen vai onneton?

Riippuu yksilöstä.

 

Mikä on kirjallisuuden pahin klisee?

Hurskasteleva tyyli. Se, että taiteilija yrittää esittää hyvää ihmistä ja tuomitsee muita.

 

Latistavatko päihteet luovuuden?

Itse en tee päihtyneenä taidetta. Keikoilla saatan otta pari olutta tai lasillisen viiniä ennen esitystä, mikä vapauttaa hieman. Kirjoittamisen, säveltämisen ja studiotyön teen selvinpäin.

 

Mikä stimuloi parhaiten luovuutta?

Muiden taiteilijoiden teokset. Huonokin teos saattaa antaa idean omaan tekemiseen. Ja mestarilliset työt tietysti kannustavat yrittämään jotain yhtä hyvää.

 

Onko maine tai julkisuus tavoittelemisen arvoista?

Mainetta ja julkisuutta tarvitaan, että ihmiset huomaisivat tekemäni työn. Muuten en pidä julkisuudesta ja nykyisin annan harvoin haastatteluja. Typeriin tv-ohjelmiin en mene ollenkaan.

 

Oliko elämää mukavampaa tuntemattomana vai julkkiksena?

Julkisuuden aikana olen saanut toimia muusikkona ja kirjailijana, ja siihen olen pyrkinytkin. Tuntemattomana olin vielä nuori, mikä oli myös mukavaa, koska nuorena kokee monet asiat ensimmäistä kertaa. Esim. äänilevyt kuulostivat ihmeellisiltä nuorena ja kaikki muukin taide tuntui salatulta maailmalta, johon halusin päästä. Nyt olen ollut siellä jo neljäkymmentä vuotta, eikä se enää ole niin ihmeellistä, hienoa silti edelleen.

 

Ärsyttääkö samojen vanhojen asioiden vatvominen kohdallasi?

Ei ole mitään vatvomista.

 

Estävätkö ihmiset itse omaa sananvapauttaan pelkäämällä puhua tai kirjoittaa jostain?

Nyt viime aikoina on puhuttu uusmoralismista tai uuspuritanismista, millä nimellä sitä nyt kutsutaankin. Se tarkoittaa sitä, ettei uskalleta enää puhua termeillä, jotka voivat loukata erilaisia vähemmistöjä tai naisia. 

 

Etenkin miespuolisten taiteilijoiden kielenkäyttöä ja tekemisiä seurataan tarkasti. Tämä on johtanut monien kohdalla itsesensuuriin, koska kukaan ei halua tulla leimatuksi rasistiksi, homofobiseksi tai sovinistiksi. Itse en piittaa puritaaneista, koska tiedän etten ole rasisti, homobinen enkä sovinisti. Mutta minuakin on yritetty leimata. 

 

Miten haluaisit itsesi muistettavan, kun olet mennyt?

Kuollut ei enää välitä muistamisesta.

Kauko Röyhkä  

Toimituksen huomautus! 

Juuri ensimmäisen osan elämäkerrastaan julkaisseen kirjailija-muusikko Kauko Röyhkän haastattelun myötä aloitan blogissani uuden juttusarjan. Eli haastattelen säännöllisen epäsäännöllisesti kysymys/vastausperiaatteella itseäni kiinnostavia taiteilijoita. Periatteena se kysymys, kuinka heistä tuli taiteilijoita ja minkälaista on olla taiteilija.

 

Minulla kun on täällä täysin vapaat kädet. Se on sitten eri asia, kuinka moni suostuu ja haluaa. Kiitos ainakin Kaukolle ajastaan. Blogini kun ei ole yhtä suosittu kuin muoti- ja leivontablogit. Itse en tästä saa penniäkään eli kaikki menee taiteen hyväksi. Voi toki ehdottaa itseäsi kiinnostavia haastateltavia.