Viulunsoitonopettajatar (runo)

Hän on  kaunis.
Kauniimpi kuin oppilaansa.
Hän odottaa oppilastaan.
Oppilas on ujo ja arka.
Ihailee opettajartaan.
Haluaa miellyttää häntä.
Opettajatar ei tästä tiedä.
Jos tietää, ei paljasta.
Se on osa leikkiä,
jossa sanoja ei sanota,
jossa tunteita ei paljasteta.
Opettajatar sen keskellä,
tietämättömänä.
Oppilas odottaa,
hänkin tietämättömänä.

Kommentit

  1. Tykkään! Aina kun julkaiset runon, kuvittelen mielessäni runon maiseman. Kiva kun laitat runojasi. V

    VastaaPoista
  2. Kiitos mukavasta kommentista. Tekee mieli kirjoittaa enemmän, kun joku edes tykkää.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut postaukset