Kirja-arvio: Matthew Perry - Frendit, rakkaudet ja iso kamala juttu: Yksi surullinen tarina Hollywoodista

 

Rakastettu Frendit-tähti Matthew Perry menehtyi viime syksyllä. Hänen tapauksessaan ei kai voi sanoa yllättäen hänen päihdehistoriallaan, vaikka miehen vointi oli käsittääkseni aiempaa parempi. Mutta kuten päihdehelvetti aina, siitä on lopullisesti vaikea koskaan päästä eroon.

Perry kului jo loppuvuosinaan paparazzien suosikkikohteisiin negatiivisessa mielessä. Jokainen halusi kuvan, kuinka huonossa kunnossa hän oli. Kaukana olivat suuruudenpäivät Frendeistä eikä rooleja irronnut edes vanhalla maineella epäluotettavuudesta johtuen.

Hänen elämäkertansa on yhä kohtuullisen tuore ja sitä lukiessa tulee useamman kuin kerran hieman jäätävä olo, kun uutta kevättä elävä Matthew iloitsee, että on yhä elossa ja toteaa useamman kerran, että  hänen täytyisi olla kuollut.

P'äihteet täyttävätkin kirjasta valtaosin. Tai oikeastaan kamppailu niistä irti pääsemiseksi. Jos lukijalla ei itsellään ole haasteita päihteiden kanssa, se voi olla jo puuduttavaakin. Itse pystyin kyllä tuohon kamppailuun samaistumaan. Aina jo juurisyistä alkaen, jotka ovat tuttuja. Arvottomuuden tunne, hylkäämisen pelko ja monet muut.

Kyllä näistä tunteista kärsi koko maailman tuntema Perry kaikista rahoistaan huolimatta. Lukuisat käynnit kuntoutuslaitoksissa  eivät häntä lopulta pelastaneet. Niihin upposi enemmän rahaa kuin pähteisiin. 

Ei maine, helpot naiset, ei mikään auttanut . Jos ihminen on jo lähtökohtaisesti rikki, kuten Perry kertoi olleensa. Hollywoodissa riittää Perryn kaltaisia tarinoita, jos aivan tavallisessakin elämässä.

Itse olisin jäänyt kirjalta kaipaamaan ehkä enemmän tarinoita Frendeistä ja elokuvista. En edes tiennyt, että Perry on oli oikeasti kanadalainen. Tai edes niistä rakkauksista, joista suurimmasta osasta vielä kirjoitetaan nimettömänä. 

Siitä näkeekin, että kirja ei todennäköisesti ole haamukirjoittajan kirjoittama, vaan Perry kirjoittaa hänelle suurimmasta taistelusta, päihdehelvetistä. Hän paljastaa sikamaisuutensa ja itsekkyytensä, jopa räjähtäneen paksisuolensa. Itsekritiikin puutteista ei voi syyttää.