Oliko kylmän sodan ajassa mitään hyvää? Kyllä oli...
Parhaillaan Ylellä pyörii Jari Tervon ja kumppaneiden sarja kylmästä sodasta ja suomalaisten surullisenkuuluisasta suomettumisesta.
Sarja tuntuu sen verran puolueelliselta että jätän katsomatta. Mitään hyvää ei nähdä noissa sodanjälkeisissä ajoissa, vaikka Suomi nousi köyhyydestä yhdeksi maailman vauraimmista valtioista. Osin Neuvostoliiton kanssa käyden kaupan vuoksi.
Maatamme vaivaa tällä hetkellä kova Nato-kiihko. Vähän samaan tyyliin kun Suomi ajettiin EU:n lähes hysteerisillä uhkakuvilla ja yksipuoleisella kampanjoinilla. Tätä Nato-kampanjaa varmasti tämä tv-sarjakin edesauttaa.
Ja en ymmärrä miksi Venäjää pitäisi nyt ehdoin tahdoin ärsyttää, kun siellä muutenkin mennään tällä hetkellä ylikierroksilla. Enemmän Suomi on rähmällään Brysselin suuntaan, kuin koskaan Neuvostoliiton suuntaan. Vai onko Suomessa tehty mitään Brysselin tahtoa uhmaavia päätöksiä?
Siitä suomettumisesta. Itse muistan kylmän sodan ajan aika hyvänä aikana. Neuvostoliiton hajotessa olin noin 14-vuotias. Suomi oli 80-luvulla ehtinyt olla taloudellisesti tasa-arvoisempi kuin koskaan. Sen jälkeen Suomi on itseasiassa mennyt huonompaan suuntaan. Köyhien kannalta.
Tuskin tavalliset suomalaiset pohtivat aikoinaan, että voi että tätä suomettumista ja rähmällään oloa. Tämä taisi kismittää vain oikeistoa. Hehän itse toki olivat viemässä Suomea sotimaan yhdessä Natsi-Saksan kanssa jatkosodassa. Mutta tuo on siivottu historiankirjoituksessa pois sillä kuuluisalla ajopuuteorialla.
Ja mitkä todella olivat mahdollisuudet uhitella Neuvostoliitolle, kun se oli vielä voimissaan? Eihän Suomi edes lähtenyt kaikkiin Neuvostoliiton ehdotuksiin mukaan, kuten yhteisiin sotaharjoituksiin. Raja oli itse asiassa hyvinkin tarkasti vedetty, vaikka tätä väitetään rähmällään oloksi.
Ja kyllä Suomen politiikkaan yrittivät vaikuttaa muutkin kuin Neuvostoliitto kylmän sodan aikana. Täällä pyöri CIA aivan samalla tavalla missä KGB:in. Suomella toden totta oli erityissuhde Neuvostoliiton kanssa, jos vertaamme miten Neuvostoliitto kohteli muita naapureitaan.
Ja mitä taistolaisiin tulee, vastaavanlaisia liikkeitä on ollut joka aikakaudella. Nyt esimerkiksi nämä ihmisten sanoja tarkkailevat woket ja ilmastonmuutospakkomielteiset. Ja ennen sotia oli Suomessa innostuttu natsismista. Mutta ei tuota aikaa ole koskaan käsitelty kriittisesti siinä missä taistolaisia.
Minusta vaikea kylmän sodan aika hoidettiin Suomessa yllättävänkin hyvin. Ja tavallisella kansalla oli tuon ajan lopussa parhaimmat elinolosuhteet kuin koskaan Suomessa.
Nato-öyhöttäjät ei halua muistaa miten USA reagoi 1962 neukkujen viedessä ohjuksia Kuubaan, puhumattakaan kuka niitä ohjuksia ensin vei toisen takapihalle.
VastaaPoistaEi ne halua muistella muitakaan Usan demokraattisen hallitusten kaatoja.
PoistaKatselin äsken televisiosta sarjan viimeisen jakson, jossa propaganda kohosi jo Naton siiville. Suomettumisen vaikutus näkyy Tervon ja kumppaneiden mukaan siinä, ettei kansa ole vieläkään lämmennyt Nato-jäsenyydelle, vaikka päivälehtien toimitukset ja television päivystävät asiantuntijat ovat taatusti parhaansa yrittäneet. Venäjän hybridivaikuttamisesta ei Ylen poliittisen toimittajan mukaan puhuta "läheskään tarpeeksi": eikö hän seuraa edes oman työnantajansa uutis- ja ajankohtaisohjelmia? Tervo penäsi suomalaisten kollektiivista syyllisyyttä siitä, että 70-luvulla äänestettiin vääriä poliitikkoja valtaan. Rainio, Junnila ja G. C. Ehrnrooth olisivat olleet raikkaampia vaihtoehtoja. Junnila puolusti Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmää vielä 80-luvun lopulla, mutta nähtävästi rasismikaan ei haittaa lännettymisen esitaistelijoiden rehabilitointia.
VastaaPoistaOlipa hyvä ettei tullut katsottua. Jotain tuollaista mitä mainitsit pelkäsin ko. ohjelman olevan.
Poista