Kirja-arvostelu: Kauko Röyhkä/Anneli Aunola - Tanssipartneri: Vihollinen vuoteessani

 

Kauko Röyhkän ja Anneli Aunolan dekkariyhteistyö kantaa jälleen hedelmää. 

Tanssipartneri ei ole aivan yhtä onnistunut kuin työparin ensimmäinen yhteistyö Liian Lempeä mies, mutta tuskin kukaan pahasti pettyy, jos piti Lempeästä miehestä. Sama tyyli ja film noir -ilmasto on tallella.

Alisa Aro on onnistunut poliisihahmo, ei monien dekkareiden juopotteleva renttu vaan arkipäiväinen nainen, samaan aikaan herkkä ja jalat maassa. Nyt tämä yksinhuoltaja ottaa ja rakastuu psykopaattiin. Mitä siitä sitten seuraa, niin en uskalla liikaa spoilata kirjaa teiltä. 

Kirjassa on vähintään yhtä rosoisia henkilöhahmoja kuin edeltäjässään. Tällä kertaa pääosassa ovat kaltoinkohdellut naiset. Siitä ei jää osattomaksi edes Alisa Aro omassa elämässään, joka joutuu käymään kamppailua työminän ja oman uhriutensa kanssa.

Kaksikko saa yllättävän hyvin syvyyttä hahmoihin, mutta niitä olisi ehkä voinut olla vähemmän. Toki tarinat onneksi lomittuvat onnistuneesti. Tämäkin kirja oli luettava miltei yhdeltä istumalta.

Toivon, että kaksikko ei koskaan etene tässä kirjasarjassa pois 1990-luvulta. Se sopii synkkien kulisseissa kalisevien tarinoiden ajaksi ennen digitaalisatiota ja puolestaloukkaantumista.