Runoja kuumeen ajalta

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Finnish Museum of Photography (@valokuvamuseo) jakama julkaisu

pohjanmaan jokien jäät murtuvat ryskyen
luvassa on tulvavuosi
joutsenet räpiköivät jäisissä joissa
uljuus on tiessään

istun kipeänä ja itken
sillä maata ja nukkua en saata
kuumeessa ja hengittäminen
taas vanhassa mukana
koetan muistella
kuinka hengittää
että jaksaisi kävellä perille asti

tämä saattaa olla viimeinen kesä
jolloin kuulen käen kukkuvan
käki ei kasvata poikasiaan
se hylkää ne
toisilla on tapana hylätä
toiset kasvattavat
toistenkin poikaset
katsomatta kasvoja

jättämäsi tyhjät kotilonkuoret
kirjahyllyssäni puskinin vieressä
odotan, että paranen
ei käki kuku maaliskuussa
se on karannut etelään,
josta kohta palaa
tunnottomaksi rakastajaksi pohjoiseen

---------------------------------------------------------

Kengänkiillottajapoika
Kengänkiillottajapoika istuu tutulla paikallaan.
Siinä seisoo hänen edessään Runonkuningas.
Ohitse kävelee virkamiehiä ja kauppiaita.
Heillä ei ole varaa liikkua likaisilla kengillä.
Pojalla risaiset kengät. Ja likaiset.
Runoilijaa pojasta ei tule.
Hän kiillottaa rikkaiden kenkiä.
Myöhemmin ajaa heidän autojaan.
Saaden muutaman lantin.
Ne hän antaa perheelleen, joka ei piittaa pojasta.
Poika syntyi töihin, ei lapseksi.
Nyt hän kerää vähäiset tavaransa.
Huomenna hän taas kiillottaa.
Runonkuningas seisoo silloinkin hievahtamatta paikallaan.