Ihmeparantaja
Itse olen lakannut uskomasta ihmeisiin, koska elämällä ei ole ollut niitä minulle tarjota muuta kuin se ihme, että olen syntynyt ja vieläpä todennäköisyyksien vastaisesti vauraaseen länsimaahan.
Monissa asuu kaipaus ihmeisiin. Noita tarpeita kävi tyydyttämässä ihmeparantaja ja saarnaaja David Herzog, tuo amerikkalainen kuvauksellinen hahmo, joka on onnistunut luomaan itsestään mediahahmon Usan ulkopuolellakin. Ei yksinkertainen tehtävä kyynisessä Euroopassa.
Aikaamme Herzog sopii mainiosti juuri ulkonäkönsä ja hyvän ulosantinsa takia. Se riittää, ei kukaan haluaisi hiestä virtaavaa takkutukkaista kaatajapastoria enää kansaa parantamaan, joka moittii heitä syntisiksi, eikä edes anna toivoa vaan tuomitsee.
Stadionia Herzog ei Suomessa kylläkään vetänyt täyteen, mitä voi pitää positiivisenakin merkkinä Suomen kansan ajattelukyvystä. Kansa tuntui olevan aika vaisua, ei hurmoksellista huutajaa.
Katsoin kotvan TV7:sta Herzogin esiintymistä ja kyllä hän puhua osaa, edes livetulkki ei latistanut tunnelmaa. Hämmästyttävimmän hetken koin, kun itse tilaisuudessa jo kyseltiin rahojen perään. Oli maksupäätettä ja uhrimaksulomakkeitakin jaettiin.
En tosin ymmärtänyt uhriajattelua. Miksi sellaisen ihmisen täytyy uhrata mitään, joka tulee parannettavaksi. Eikö hän ole uhrannut jo riittävästi? Ei Jeesuskaan parantajapalveluistaan rahaa ottanut. Luulisin.
Kun raha-asiat oli saatu selvitettyä Herzog aloitti joukkoparantamisen. Yhtään rampaa ei tainnut nousta, eikä kukaan laihtunut, vaikka Herzog lupasi poistaa ylipainonkin.
Ihmisparat. On surullista, jos ainoa toivo on se, että on toivoa. Jos saisin tietää olevani parantumattomasti sairas, en menisi vannomaan, ettenkö itsekin hakisi apua ihmeparantajalta. Ihmisen toivo saada toivoa on sellainen asia, mihin voi aina iskeä.
Aina kaikki eivät edes tarvitse ihmeparantajaa parantaakseen itsensä. Nykyisin lukee aina vain useammin ihmisistä, jotka esimerkiksi jättävät syöpähoidot väliin parantaakseen itsensä ruokavaliolla. Mitä ihmiselämän haaskuuta, kun nykyisin ei ole enää kaikkeen pakko kuolla.
Monissa asuu kaipaus ihmeisiin. Noita tarpeita kävi tyydyttämässä ihmeparantaja ja saarnaaja David Herzog, tuo amerikkalainen kuvauksellinen hahmo, joka on onnistunut luomaan itsestään mediahahmon Usan ulkopuolellakin. Ei yksinkertainen tehtävä kyynisessä Euroopassa.
Aikaamme Herzog sopii mainiosti juuri ulkonäkönsä ja hyvän ulosantinsa takia. Se riittää, ei kukaan haluaisi hiestä virtaavaa takkutukkaista kaatajapastoria enää kansaa parantamaan, joka moittii heitä syntisiksi, eikä edes anna toivoa vaan tuomitsee.
Stadionia Herzog ei Suomessa kylläkään vetänyt täyteen, mitä voi pitää positiivisenakin merkkinä Suomen kansan ajattelukyvystä. Kansa tuntui olevan aika vaisua, ei hurmoksellista huutajaa.
Katsoin kotvan TV7:sta Herzogin esiintymistä ja kyllä hän puhua osaa, edes livetulkki ei latistanut tunnelmaa. Hämmästyttävimmän hetken koin, kun itse tilaisuudessa jo kyseltiin rahojen perään. Oli maksupäätettä ja uhrimaksulomakkeitakin jaettiin.
En tosin ymmärtänyt uhriajattelua. Miksi sellaisen ihmisen täytyy uhrata mitään, joka tulee parannettavaksi. Eikö hän ole uhrannut jo riittävästi? Ei Jeesuskaan parantajapalveluistaan rahaa ottanut. Luulisin.
Kun raha-asiat oli saatu selvitettyä Herzog aloitti joukkoparantamisen. Yhtään rampaa ei tainnut nousta, eikä kukaan laihtunut, vaikka Herzog lupasi poistaa ylipainonkin.
Ihmisparat. On surullista, jos ainoa toivo on se, että on toivoa. Jos saisin tietää olevani parantumattomasti sairas, en menisi vannomaan, ettenkö itsekin hakisi apua ihmeparantajalta. Ihmisen toivo saada toivoa on sellainen asia, mihin voi aina iskeä.
Aina kaikki eivät edes tarvitse ihmeparantajaa parantaakseen itsensä. Nykyisin lukee aina vain useammin ihmisistä, jotka esimerkiksi jättävät syöpähoidot väliin parantaakseen itsensä ruokavaliolla. Mitä ihmiselämän haaskuuta, kun nykyisin ei ole enää kaikkeen pakko kuolla.
pelottavaa ajatella, että herzogin kaltaisilla on "faneja", jotka uskovat kaiken, mitä hän heille syöttää...silloin kun ihminen on haavoittuvimmillaan, niin on aina se vaara, että heikkoutta käytetään hyväksi. ja tuo rahojen perään kuuluttaminen on todella törkeätä, se jos mikä luulis herättävän silloin herätyskelloja heikoillakin hetkillä..?
VastaaPoistaSurullisin tapaus lienee Bob Marley, joka olisi keskuudessamme, jos hän ei olisi kieltäytynyt uskonnollisista syistä varpaan amputoinnilta. On myös hirveää kuulla Jehovan todistajien lapsista, jotka ovat kuolleet, kun heidän uskonsa ei salli verensiirtoa: syyttömät pienet lapset, jotka eivät ymmärrä uskonasioista vielä pätkääkään.
VastaaPoistaJ.I : joo, näin on. tuota jälkimmäsitä etenkin en kyllä millään tasolla ymmärrä..
VastaaPoistaUseimmat ihmiset väittävät kykenevänsä vastustamaan herzogeja, mutta suurin osa ihmisistä haluaa uskoa johonkin. Täysin mahdottomiin asioihinkin. Itse en usko mihinkään. Joten minua on vaikea huijata.
VastaaPoistaEsa: saako kysyä, oletko agnostikko? uskotko esim.jälleensyntymiseen?
VastaaPoistaJollain tapaa kyllä.
VastaaPoista