Ranskassa kohutaan tapauksesta, jossa 85-vuotias vanha herra lojui kadulla peräti yhdeksän tuntia kenenkään eväänsä heilauttamatta häntä auttaakseen. Eikä millään sivukujalla vaan yhdellä Pariisin vilkkaimmista kaduista. Lopulta aamuyöllä joku yönkulkija soitti apua. Mies oli jo paleltunut kuoliaaksi. Hänet ilmeisesti luokiteltiin puliukoksi, eikä apua annettu.
Kaupunki on aina kaupunki ja siellä ihme kyllä ei innokkaasti auteta, vaikka someen jokainen muistaa päivittää auttaneensa jotain sairaskohtauksen saanutta. Näin ei ole todellisuudessa. Hädässä oleva pelottaa ihmisiä. Olisiko siksi, että jokainen tietää, että voi itse joskus avuttomana tarvita muiden apua?
On ymmärrettävää, että kadulla lojuva narkkari tai puliukko voi pelottaa. Heidän reaktiostaan kun ei tiedä, kun menet heitä herättelemään. Apuun silti heilläkin olisi oikeus ja sitä voi vähintäänkin soittaa.
Itse en ole miehenä lainkaan varma siitä, että minua autettaisiin, jos lojuisin kadulla. Mies koetaan aina turvallisuusuhkana, oli hän sitten siisti tai ei. Joku voisi ihan tutkia tätä saako naiset ja lapset helpommin apua kuin miehet.
Empatiakyky on hävinnyt ihmisiltä. Se tekee sitä väkisinkin kaupungissa, jossa päivittäin törmää röyhkeisiin, ilkeisiin, ellei vaarallisiinkiin ihmisiin. Myönnän, että se on sitä tehnyt minullakin. Mielenkiintoinen esimerkki tästä empatiakyvyn puutteesta muuten, että Afganistanistakin kuulemma evakuoitiin länsimaalaisten kissoja ja koiria, sen sijaan, että olisi täytetty paikat ihmisillä.
Olen auttanut ihmisiä tai jättänyt auttamatta, olettamalla, että kyllä joku muu auttaa. Näin ei saisi tehdä, jos kyse on vakavasta sairauskohtauksesta jokainen minuutti on tärkeä. En ole mikään pyhimys itsekään. Mutta kyllä minäkin sentään olen auttanut vanhuksia, jos he ovat olleet kadulla makaamassa.
Omat ensiaputaitoni ovat jo heikot ja muutaman kerran olen saanut hätäkeskuksesta vain vihaisen vastauksen soittaessani kadulla makaavalle apua, että onko se juoppo? Jos vastaus on ollut myöntävä, ei ambulanssia välttämättä edes kuulunut tai edes poliisia.
Vaikeaa tässä maailmassa on säilyttää rakkaus ihmisiä kohtaan tai tuntemaan välittämistä. Onneksi kaikki ihmiset eivät kuitenkaan ole pahoja.
