sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Seikkailijat ja Suomen pelastajat talvisodassa

Ex-kollegani Kari Kallonen on kirjoittanut useita tietokirjoja sota-ajoista ja sota-aikojen värikkäistä persoonallisuuksista, kuten esimerkiksi legendaarisesta Lauri Törnistä, joka kohtasi matkansa pään lopulta Usan armeijan väreissä Vietnamin viidakoissa. Sitä ennen mies oli sotinut niin Suomen armeijassa kuin Saksan armeijassakin.

Ja Usasta tai ainakin siellä asuvien suomalaissyntyisten tekemisistä kertoo Kallosen uusin kirja Tähtilippu talvisodassa. Kirja paljastaa Amerikan Suomalaisen Legioonan edesottamuksista talvisodassa ja kertoo laajemminkin hyvin kirjavasta vapaaehtoisten joukkosta talvisodassa.

Talvisota oli kunniakas sota, jos sotaa voi sellaiseksi koskaan sanoa. Pienen Suomen kansan puolesta ilmoittautui runsaasti halukkaita taistelemaan. Joitakin seikkailijoita hätisteltiin poiskin, koska osa ryhtyi rikolliseen elämään ja huijareiksikin Suomessa. Tunnetuin seikkailija talvisodassa lienee näyttelijä Christopher Lee. Ja tulijoita valittiin tarkoin. Esimerkiksi saksalaisilla natseilla ei ollut asiaa sotimaan Suomen puolesta. Näin oli kieltänyt itse marsalkka Mannerheim.

Suomalaissyntyisillä vapaaehtoisilla sotimaan lähdön syynä ei tietenkään ollut usein pelkkä seikkailunhalu, vaan halu auttaa entistä isänmaata. Osa Suomeen tulleista ei ollut välttämättä nähnyt sukulaisiaan Suomessa 20 vuoteen, koska laivamatka Usasta Suomeen oli luonnollisesti kallis. Vapaaehtoisista suurin osa saapui talvisotaankin lahjoitusvaroin.

Taisteluihin ulkomailta tulleista vapaaehtoisista ehti vain harva. Myös Amerikasta tulleista. Olihan talvisota lyhyt ja ennen ei lennetty puolessa päivässä toiselta mantereelta paikan päälle. Ruotsalaisia vapaaehtoisia lukuunottamatta vapaaehtoisten merkitys sotatoimissa jäi lähinnä symboliseksi. Innokkuudesta vapaaehtoisilla ei ollut pulaa. Osa karkasi päästäkseen rintamajoukkoihin sotimaan nopeammin.

Kallosen kirjasta käy ilmi, että amerikansuomalaiset olivat ennen talvisotaa hyvin jakautunutta porukkaa, jotka ottivat väkivaltaisesti yhteen ajoittain. Sisällissota oli jättänyt arpensa ja kommunistit ja oikeistolaiset elivät täysin erillistä elämää. Kommunisteja ei tietenkään lähtenyt talvisotaan sotimaan, eikä heitä olisi edes rintamalle päästetty, vaikka olisivat halunneetkin taistella Suomen puolesta. Neuvostoliitto oli yhä tuolloin vielä kommunisteille pyhä.

Jatkosodassa vapaaehtoisia ei sitten enää Suomen rintamille tulvinutkaan Usasta, sillä Suomi soti Saksan kanssa ja kansainvälisen yhteisön tuki oli tietenkin sitä myöten menetetty. Mutta vapaaehtoiset talvisodassa todistavat sen, että seikkailijaluonteet ovat aina hakeutuneet sotimaan siellä missä sota on käynnissä. Niin ennen kuten myös nykyään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe