maanantai 15. helmikuuta 2010

Kurjuudesta tuli nostalgiaa


Silloin kun menee huonosti muistellaan menneitä. Joko kuinka kaikki oli ennen paremmin (näin toimin minä) tai sitten kuinka ennen oli vieläkin kurjempaa. Mikään muu ei selitä 90-luvun laman paluuta. YleTeemalla alkoi Lamastalgiaksi nimetty tv-sarjakin, jossa muistellaan 90-luvun lamaa. Muutenkin lama on ollut lehdissä kirjoitusten aiheena.


Tätä tämän hetken taantumaamme on lamaksi yritetty nimetä, mutta ei se oikein istu. Tämä laskusuhteemme ei edelleenkään ole yhtä musertava kuin 90-luvun lama, joka kosketti miltei jo kaikkia. Tavalla tai toisella.


Lama toimi vedenjakajana kahdelle aikakaudelle. Sille aikakaudelle, jolloin Suomi oli kaikille hyvinvointivaltio ja laman jälkeiselle aikakaudelle, jolloin säästöjä tehdään julkisissa palveluissa hyvinä aikoinakin. Jonkinlainen onnela Suomesta hävisi laman myötä.


Minun itseni on jotenkin vaikea tuntea laman suhteen mitään nostalgiaa. Vaikka olin laman aikana teini-ikäinen ihmisten huonon olon aisti hyvin. Minusta tuo huono olo ei sitten laman ole edes hävinnyt minnekään. En muista, että ennen lamaa junissa riehujat tai kaduilla ryypiskelevät olisivat olleet arkipäivää, kuten laman jälkeen.


Jos lama olikin poiketen nykyisestä laskusuhdanteesta kotimaista tekoa, niin silloin ihmisillä oli edes joku jota vihata. Iiro Viinanen kantoi suurimman vihollisen taakkaa, vaikka lama olikin edellisen Holkerin hallituksen tekoa. Esko Aholtakin taisi jäädä presidentinvaalit voittamatta laman takia.


Mikä voisi kuvastaa lamaa paremmin kuin Sepi Kumpulainen.






 


------------------------


En tiedä, onko järkevää lukea sairaana kirjaa kansanmurhista, mutta näin tein. Daniel Chirotin ja Clark McCauleyn Miksei tapeta niitä kaikkia? Poliittisen joukkomurhan logiikka ja ehkäisy oli sinänsä turhan tieteellinen makuuni. Kirja kyllä nosti unohdettuja kansanmurhia tarkasteluun. Kuinka moni on aiemmin lukenut Pohjois-Amerikan intiaanienkohtelun kansanmurhaksi? Kongossa puolestaan on meneillään jo historiansa toinen kansanmurha. Varsin lakonisesti kirjassa todettiin syyt kansanmurhiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Gadgetissa oli virhe