lauantai 6. huhtikuuta 2019

Patsaita saaneet mulkerot, jotka tuhosivat kansoja

Nykypäivänä tietokirjoja ja erityisesti historiaa osataan kirjoittaa mielenkiintoisesti ja vähemmän puuduttavalla tavalla kuin ne 80-luvun Grimbergin historianopukset. Esimerkkinä hyvästä historiakirjasta luin Ari Turusen kirjoittaman Mulkerot - Patsaalle korotettujen suurmiesten elämäkertoja.

Kirjasta on jätetty pois Hitler ja Stalin, mutta heistä ehkä nyt on kirjoitettu muutenkin paljon ja patsailtahan he ovat pudonneet. Tai no, ainakin Hitler, Stalin on teoistaan huolimatta yhä Venäjän suosituimpia miehiä. Francoakaan ei kirjasta löydy, mutta patsailta hänkin on pudonnut. Jokaisella herroista on toki yhä kannattajakuntansa.

Kirjalle on annettava kiitosta, että siihen on kaivettu hirmuhallitsijoita ja pahantekijöitä ympäri maailmaa. Jopa atsteekkikuningas Ahuitzotl löytyy. Hän saattoi uhrata peräti satojatuhansia ihmisiä rituaalimenoissaan. Zulukuningaskin löytyy.

Jotkut kirjan hahmoista on peräti nostettu uudelleen jalustalle. Näihin persooniin kuuluu esimerkiksi Timur Lenk Uzbekistanissa ja Tsingis-Kaani Mongolia. Molemmille on pystytetty hulppeat patsaat. Attilakin on Unkarin vähemmän demokraattisen hallinnon idoli. 

Hallitsijat eivät yksin ole tehneet pahaa. Löytöretkeilijät ja kauppiaat ovat järjestäneet hekin kansanmurhia. Uskonnon nimissä ihmisiä on tapettu myös kuin karjaa. Paavi Urbanus II:sen aloittamat ristiretket Jerusalemiin hajosivat käsiin. Uskonto jäi sivuun ryöstelyn ja tappamisen viedessä huomion. Yhtä sekaisin Lähi-itä kuitenkin saatiin kuin Usan hyökkäyksen Irakiin jälkeen.

Mao ja Lenin ovat yhä arvostettuja miehiä hekin, vaikka heidän takiaan on kuollut miljoonia. Mao onnistui tapattamaan kansaansa enemmän kuin kukaan muu ennen tai jälkeen. Kiinan ensimmäinen keisari tosin tapatti kansaansa kanssa surutta ja oli Maon idoli. Kommunisteista kirjaan on otettu myös Che Guevara, joka minua aluksi hieman kummastutti. Mies kuitenkin piti teloittamisesta ja luksuksesta, joka Guevara- t-paitojen omistajien tulisi muistaa.

Kaikkia kirjan "sankareita" yhdistää ehdottomuus ja se, ettei heille voinut väittää vastaan ilman vakavia seuraamuksia. Raivonhallinnassakin suurimmalla osalla on ollut suuria ongelmia. Kaikki heistä ovat olleet enemmän tai vähemmän puutteellisia sosiaalisilta kyvyiltään.

Se tässä meidän horjuvassakin demokratiassa on hyvä, että mulkerot eivät pysy kauan vallassa ja vielä vähemmän pääsevät tekemään kauheuksiaan. Muualla maailmassa tilanne on tietysti eri ja mulkerot nousevat valtaan yhä edelleen.

2 kommenttia:

  1. Leopold II on korkealle arvostettu hallitsija Belgiassa nykyäänkin, vaikka tapatti arviolta puolet Kongon väestöstä. Patsaita pystytetty Afrikkaa myöten, "kiitokseksi arabivallan kukistajana".

    VastaaPoista
  2. Kyseinen herra oli juu tässä kirjassakin.

    VastaaPoista