Kuuluuko politiikka kouluihin?
Viikon kohu on kohu siitä, saadaanko kouluissa puhua politiikkaa. Kansanedustaja Laura Huhtasaari pahoitti mielensä tamperelaiskoulun projektikuvista ja koki, että kouluissa kasvatetaan lapsia tiettyyn tapaan ajatella. Mikä ei ilmeisesti miellyttänyt häntä.
Mielestäni politiikka kuuluu kouluihin. Varsinkin lukioissa ehdottomasti. Kyllähän kouluissa kai nykyään yrityksetkin vaikuttavat ja sponsoroivat. Näin olen käsittänyt. Yksi yhteiskuntamme ongelmista on, ettei suurin osa nuorista tiedä politiikasta tuon taivaallista. Ei ainakaan silloin nuoret tienneet politiikasta, kun itse olin nuori. Itse sain miltei pilkkaa osakseni, koska minua politiikka kiinnosti.
Niin ja, jos nyt eivät edes kaikki aikuisetkaan tiedä politiikasta. On niitäkin aikuisia, jotka eivät taatusti tiedä, kuka on Suomen pääministeri puhumattakaan hänen puoluekannastaan.
Minun on vaikea kuvitella, että suomalaiset opettajat uskaltaisivat omaa puolueideologiaansa tänä päivänä saarnata kouluissa. Hehän saavat muutenkin miettiä jokaista askeltaan ja raportoida siitä sun tästä ja vieläpä varoa oppilaiden kännykkäkameravideoita, jos tekevät oppilaiden mielestä jotain väärin.
Itse en muista, että politiikkaa, puhumattakaan puolueiden ideologioita olisi millään tavalla käsitelty kouluaikoinani 1980-90-luvuilla. Sinänsä ironista, sillä silloin puolueilla oli vahvemmat ideologiat kuin nykyisin. Hyvä jos puolueet esiteltiin, muistelen.
Demokratioissa ei oikeastaan ole tarvetta ideologiselle kasvatukselle. Se kuuluu tietenkin maihin, joissa on yksipuoluesysteemi. On Suomessakin mielipiteitä muokattu kouluissa. Veikkaan, että 30-luvun kouluissa saarnattiin enemmän äärioikeistolaista Lapuan liike-ideologiaa kuin kommunismista ideologiaa, joka taas 70-luvulla varmasti oli monien nuorten opettajien lempi-ideologia.
En osaa edes sanoa, mitä ideologiaa opettajat tänä päivänä edustavat. Se olisi mukavaa tietää. Veikkaan kyllä, että se on lähempänä punaviherideologiaa kuin persujen. Suomessa tietysti ei ole pakko puoluekantaansa julistaa, jos ei halua.
Ja en jaksa tosiaan uskoa, että suurinta osaa nuoria edes politiikka jaksaa kiinnosta, kun se ei kiinnosta edes aikuisiakaan.
Mielestäni politiikka kuuluu kouluihin. Varsinkin lukioissa ehdottomasti. Kyllähän kouluissa kai nykyään yrityksetkin vaikuttavat ja sponsoroivat. Näin olen käsittänyt. Yksi yhteiskuntamme ongelmista on, ettei suurin osa nuorista tiedä politiikasta tuon taivaallista. Ei ainakaan silloin nuoret tienneet politiikasta, kun itse olin nuori. Itse sain miltei pilkkaa osakseni, koska minua politiikka kiinnosti.
Niin ja, jos nyt eivät edes kaikki aikuisetkaan tiedä politiikasta. On niitäkin aikuisia, jotka eivät taatusti tiedä, kuka on Suomen pääministeri puhumattakaan hänen puoluekannastaan.
Minun on vaikea kuvitella, että suomalaiset opettajat uskaltaisivat omaa puolueideologiaansa tänä päivänä saarnata kouluissa. Hehän saavat muutenkin miettiä jokaista askeltaan ja raportoida siitä sun tästä ja vieläpä varoa oppilaiden kännykkäkameravideoita, jos tekevät oppilaiden mielestä jotain väärin.
Itse en muista, että politiikkaa, puhumattakaan puolueiden ideologioita olisi millään tavalla käsitelty kouluaikoinani 1980-90-luvuilla. Sinänsä ironista, sillä silloin puolueilla oli vahvemmat ideologiat kuin nykyisin. Hyvä jos puolueet esiteltiin, muistelen.
Demokratioissa ei oikeastaan ole tarvetta ideologiselle kasvatukselle. Se kuuluu tietenkin maihin, joissa on yksipuoluesysteemi. On Suomessakin mielipiteitä muokattu kouluissa. Veikkaan, että 30-luvun kouluissa saarnattiin enemmän äärioikeistolaista Lapuan liike-ideologiaa kuin kommunismista ideologiaa, joka taas 70-luvulla varmasti oli monien nuorten opettajien lempi-ideologia.
En osaa edes sanoa, mitä ideologiaa opettajat tänä päivänä edustavat. Se olisi mukavaa tietää. Veikkaan kyllä, että se on lähempänä punaviherideologiaa kuin persujen. Suomessa tietysti ei ole pakko puoluekantaansa julistaa, jos ei halua.
Ja en jaksa tosiaan uskoa, että suurinta osaa nuoria edes politiikka jaksaa kiinnosta, kun se ei kiinnosta edes aikuisiakaan.
Minua on vasta aikuisiällä ruvennut kiinnostamaan politiikka, sillä olen ymmärtänyt kuinka paljon sillä on vaikutusta yhteiskuntamme ilmapiiriin, hyvinvointiin, taloustilanteeseen yms.
VastaaPoistaEi minunkaan koulussa politiikasta juurikaan keskusteltu tai tuotu esille.
Nyt jos koskaan pitäisi itseasiassa kiinnostua politiikasta, olla hereillä vaaliuurnilla sekä halu vaikuttaa yhteisiin asioihin soisi olevan suurta. Aina tulee lokaa niskaan mutta pitää muistaa uksi politiikka on tärkeää. Mikä tekee yhteiskunnasta demokraattisen? Mikä on sananvapaus, mikä on nykyisen poliittisen ilmapiirin suunta?
Mikä on koko Euroopan ja suurvaltojen vaikutus Suomeen ja yhteiskunnalliseen ilmapiiriin..
Aika paljon suurvallat vaikuttavat pieneen Suomeen. Aina ovat vaikuttaneet. Tosin viimeisen sodan jälkeen Suomen poliitikot ovat toistaiseksi hyvin tasapainoitelleet.
VastaaPoistaSuomen politiikka on minusta aiempaa mielenkiintoisempaa. Siinä on jo oikeasti mielipideerojakin.