Oletko isomahainen suomalainen?


Anu Saagim haukkuu meidät suomalaiset lehdissä säännöllisin väliajoin läskeiksi. Ja tottahan tuo on. Suomalaiset ovat taatusti tukevammassa kunnossa tänä päivänä kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Totuus sattuu, vaikka kyllä Suomessa sentään hoikkiakin on, toisin kuin Anun puheista voisi kuvitella.



Anun ajatuksia ei varmastikaan paheksuttaisi niin paljon kuin paheksutaan, jos hän haukkuisi suomalaiset miehet vain kaljamahoiksi, sitähän pidettäisiin vain hauskana asiana. Pahaksi onnekseen hän haukkuu lihavaksi myös suomalaiset naiset ja siitähän se mekkala nousee.



Minä tunnustan suoraan olevani ylipainoinen, enkä edes viitsi väittää, että olisin tyytyväinen asian tilaan. Rohkenisin väittää, että ylipainoisista suomalaisista 95 % ajattelee samoin, mutta ei viitsi ryhtyä laihduttamaan syystä tai toisesta. Ja jos jollakin on ylipainoa lähes 100 kiloa ei homma suju kuin Suurimmassa pudottajassa.



Minulla paino vaihtelee, välillä laihdutan 15 kiloa ja annan itseni lerpahtaa sitten, koska en jaksa liikkua ja juon kaljaa ja jos jostain syystä masennun ja vaivun alakuloon, mätän sitten vielä mikroruokaa turpavärkkiin. Mahakkaana olen pääosin kaljamaha, sillä en ole syöppö. Onneksi en sentään ole ollut vatsakas lapsesta lähtien toisin kuin jotkut, mikä minusta vasta huolestuttavaa onkin nähdä jo alle kouluikäisiä  "pullapoikia".



Sen verran voisin Anulle kuitenkin kuitata, etten tarvitse muistutusta ylipainostani. Muistan sen kyllä joka päivä muutenkin. Minä kuten lähes kaikki suomalaiset olen herkkä ulkonäkööni kohdistuvasta kritiikistä, mikä johtuu viehättävästä suomalaisesta koulujärjestelmästä, joka kyllä muisti muistuttaa rääväsuisten kakaroiden toimesta fyysisistä puutteistasi verrattuna vallitsevaan kauneusihanteeseen.



Me suomalaiset olemme olleet siitä onnellisessa asemassa ennen näitä aikoja, ettei meidän ulkonäköämme ole pidetty ykkösasiana, vaan ihmisen arvo on mitattu työllä tai aineelliseella varakkuudella. Sisäinen kauneus on höpöhöpöä, sellainen ei tosiasiassa ole koskaan mitään merkinnyt.



Nyt, varsinkin nuoret, taitavat elää aika raadollista ulkonäköön perustuvaa arvottamisen aikaa ja sama ilmiö on piilotetumpana myös aikuisten keskuudessa. Se on tietenkin pullukoille myrkkyä. Ja ironista kyllä, pullukoiden määrä ja kai myös koko senkun kasvaa.



Siinä Anu on muuten oikeassa, että Virossa harvemmin näkee lihavia ihmisiä. Epäilen silti, että Viro tulee perässä, kunhan ehtivät roskaruoan ja valmisruoan mättämisen kulttuurin mukaan, missä me suomalaiset sentään olemme eläneet jo kolmisenkymmentä vuotta. Ei niitä pullukoita Suomessakaan kai ennen "helppoa ruokaa" kovasti ollut.

Kommentit

Suositut tekstit