Valkoisiin huppareihin pukeutuneet eivät edusta Suomea

Joskus kun aloin kirjoittamaan tätä blogiani, kohta jo kymmenen vuotta sitten, en voinut kuvitella, että Suomessa joskus joku kekkuloi Ku Klux Klan-vaatteissa joku pakolaiskeskuksen edessä. Nyt sekin on tapahtunut ja en oikeastaan enää edes ihmettele, mitä Suomessa voisi tapahtua.

Ku Klux Klan-hupparimieheksi on paljastunut ja voisi olettaa, että hänellä ei ole sen suurempaa tietoa kyseisen järjestön historiasta, jonka perusideologia perustui yhden kansanryhmän alistamiseen ja pelon vallassa pitämiseen. 

Joo. Suomessa on mennyt aiemminkin huonosti, paljon huonommin kuin nyt, mutta sitten toisen maailmansodan lopun Suomessa on osattu käyttäytyä asiallisesti, vaikka eri mieltä olisi oltu politiikasta. Sitä ennen toki pääsi hengestääkin, jos ajatteli riittävän paljon eri tavalla asioista.

Oli sitten pakolaisten tulon puolesta tai vastaan, oikea osoite ei ole mennä rettelöimään pakolaiskeskusten eteen. Suomessa ei ole toimittu näin aikoihin, mutta ilmeisesti ajat ovat muuttuneet. Sääli. Jotain Suomessa on peruuttamattomasti muuttunut. Toivottavasti tämä on ohimenevää, pahoin pelkään vain ettei ole.

Suomi-kuvasta on oltu huolissaan maailmassa ja kyllä Ku Klux Klan-hupparimiehet varmasti siihen vaikuttavatkin. Onhan Suomessa kuitenkin ollut perustavanlaisia kaunan kohteita, kuten kauna venäläisiä kohtaan. Tästä asiasta ei vain ole noussut yhtä suurta meteliä kuin kaunasta pakolaisia kohtaan. Sitä sopii miettiä miksi?

Itse en varmastikaan kuulu  ns. suvaitsevaisiin, joskaan en kyllä maahanmuuttoa vastustaviin ns. maahanmuuttokriittisiin, mutta olen aika huolestunut Suomen kehityskulusta. Eräässä tv-ohjelmassa puhuttiin jopa tympeistä suomalais-ugrilaisista kansoista, joilla ei ole sydäntä. Toisella kansalla tarkoitettiin tietenkin rajansa sulkenutta Unkaria.

Onko meillä tämän päivän maailmassa elää lintukodossa, jota ei enää ole olemassa. Joidenkin ihmisten on vain hyväksyttävä, että Suomi ei enää elä samaa maailmaa kuin vuonna 1980. Sille ei vain voi mitään. On muistettava, että Syyrian ja Irakin kriisit ovat myös osittain länsimaiden omia luomuksia. Irakin ja Syyrian valtiot eivät hajonneet omia aikojaan, eivätkä varsinkaan vastoin ilman Usan ja monien Euroopan maiden tahtoa.