Innovoikaa Suomelle sydän ja sielu!
Viime vuoden lopulla haastattelin psykiatri Ilkka Taipaletta hänen kirjastaan vuosistaan töissä mielisairaaloissa. Mielenkiintoinen kirja sekin. Lähtiessäni hän sujautti käteeni myös kirjan, jonka hän on toimittanut eri kirjoittajien teksteistä.
Kirja kertoi suomalaisista innovaatioista. Ei siis pelkästään konkreettisista esineistä yms. vaan vaikka suomalainen sosiaalipolitiikka nähdään innovaationa. Melkein kyllä yllätyin, kuinka paljon Suomessa on luotu hyvää. Varsinkin 60-80-lukujen välillä Suomi kehittyi kehitysmaasta yhdeksi maailman parhaimmaksi maaksi asua ja elää.
Siksi väkisin tulee mieleen, että mikä Suomessa ei toimi tänä päivänä. Kaikkia turvaverkkoja yritetään purkaa vähä vähältä. Ammattiyhdistysliike on kädetön, samoin kuin ne puolueet, jotka ovat edes yrittäneet puolustaa sitä tasa-arvoista Suomea, joka vaivalla rakennettiin.
Ns. eliittiälyköt eivät enää puolusta köyhää kansaa, kuten ennen oli tapana. Ja koko suomalaisuus on vesitetty heiluttelemalla Suomen lippua väärissä paikoissa ja väärien ihmisten toimesta.
Se lohduttaa, että onneksi monia kirjassa mainittuja suomalaisia edistysaskeleita ei ole onnistuttu romuttamaan. Vielä. Mutta eihän Suomessa ihmiset hyvin voi. Ei edes vaikka rahaa olisi. Ja vielä vähemmän jos rahaa ei ole.
Tällä hetkellä tärkeintä olisi innovoida se, että miten suomalaiset saataisiin innostumaan. Ja kaikki mukaan rakentamaan maata. Nyt ovet ovat monesti suljettuina, vaikka itse yrittäisit kaikkesi. Koettu on. Ja saman ovat kokeneet monet muut.
Välillä en ihmettele, että monet lähtevät Espanjaan, Viroon tai muualle. Suomi on nykyisin aika kallis ja anteeksiantamaton maa. Sekä henkisesti että fyysisesti. Sydän on kadonnut ja varsinkin sielu.
No, tästä kokonaan uuden Suomen rakentamisesta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Enkä usko, että mitään tapahtuu.
Ja en nyt tarkoita mitään noloja Suomi Nousuun tai Sari Sairaanhoitaja-kampanjoita, jotka syntyivät mainostoimistoissa. Tarkoitan oikeaa rakkautta maataan ja kanssakansalaisia kohtaan.
Kirja kertoi suomalaisista innovaatioista. Ei siis pelkästään konkreettisista esineistä yms. vaan vaikka suomalainen sosiaalipolitiikka nähdään innovaationa. Melkein kyllä yllätyin, kuinka paljon Suomessa on luotu hyvää. Varsinkin 60-80-lukujen välillä Suomi kehittyi kehitysmaasta yhdeksi maailman parhaimmaksi maaksi asua ja elää.
Siksi väkisin tulee mieleen, että mikä Suomessa ei toimi tänä päivänä. Kaikkia turvaverkkoja yritetään purkaa vähä vähältä. Ammattiyhdistysliike on kädetön, samoin kuin ne puolueet, jotka ovat edes yrittäneet puolustaa sitä tasa-arvoista Suomea, joka vaivalla rakennettiin.
Ns. eliittiälyköt eivät enää puolusta köyhää kansaa, kuten ennen oli tapana. Ja koko suomalaisuus on vesitetty heiluttelemalla Suomen lippua väärissä paikoissa ja väärien ihmisten toimesta.
Se lohduttaa, että onneksi monia kirjassa mainittuja suomalaisia edistysaskeleita ei ole onnistuttu romuttamaan. Vielä. Mutta eihän Suomessa ihmiset hyvin voi. Ei edes vaikka rahaa olisi. Ja vielä vähemmän jos rahaa ei ole.
Tällä hetkellä tärkeintä olisi innovoida se, että miten suomalaiset saataisiin innostumaan. Ja kaikki mukaan rakentamaan maata. Nyt ovet ovat monesti suljettuina, vaikka itse yrittäisit kaikkesi. Koettu on. Ja saman ovat kokeneet monet muut.
Välillä en ihmettele, että monet lähtevät Espanjaan, Viroon tai muualle. Suomi on nykyisin aika kallis ja anteeksiantamaton maa. Sekä henkisesti että fyysisesti. Sydän on kadonnut ja varsinkin sielu.
No, tästä kokonaan uuden Suomen rakentamisesta olen kirjoittanut aikaisemminkin. Enkä usko, että mitään tapahtuu.
Ja en nyt tarkoita mitään noloja Suomi Nousuun tai Sari Sairaanhoitaja-kampanjoita, jotka syntyivät mainostoimistoissa. Tarkoitan oikeaa rakkautta maataan ja kanssakansalaisia kohtaan.
tänään mietin juuri näitä samoja asioita, mitä olet kirjoittanut blogikirjoituksessasi. On todella surullista, että suomi on menettänyt sielun ja sydämen. vaikea innostua, kun on sellainen kyykytyskulttuuri, oli se sitten aktiivimalli tai hallituksen leikkaukset nimenomaan pienituloisilta ja vähävaraisilta.
VastaaPoistaen minäkäään ihmettele, että suomalaiset haluavat täältä pois, asumaan espanjaan tai muualle.
Nyt on nostettu lähinnä kai Suomen ulkopuolella esille sisu. Mutta näkyykö sitä suomalaisilla? Tuntuu, että valittamisesta ja toisten syyttelystä on tullut uusi "sisu"! Missä on se "havuja, perkele"? Siis suomalainen sisu? Annetaanko viedä se ulkomaille, kenties ruotsalaiset kohta keksivät, että se onkin heidän omansa ja tekevät siitä miljoonabisnestä. Joku sanoi joskus vuosikymmeniä sitten, että ei suomalaisista ole vallankumouksen tekijäksi - on liian leveä takapuoli, joka ei penkistä nouse! Terv. Pirjo K.
VastaaPoistaToi on kyllä totta. Jokainen sättii toisiaan. Itsekin syyllistynyt siihen. Ei Suomessa kyllä vallankumousta hevillä tapahdu niin kauan kuin sosiaaliturva toimii yskähdellekin.
Poista