Suvivirsisota leimahti jälleen liekkeihin!

 

Täytyy kyllä ihailla tuota Suvivirsiäijää. Kymmenen vuotta jaksanut käydä taistelua Suvivirttä vastaan ja ilmeisesti nyt onnistunutkin saamaan voiton itselleen joltain yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Ikään kuin sellainen ikänä päättäisi mitään valtaväestön mielipiteiden mieliksi muutenkaan. 

Ja vain Suomessa onnistuu vetkuttelu ja taistelun jatkaminen noin kauan. Ja ukko tuskin olisi taistellut, jos kyseessä olisi ollut islam. Sentään sitä eivät uskonnottomat tohdi vastustaa. Vain kotoista kirkkoa, joka suvaitsevaisia miellyttääkseen laskee jopa transut alttarille.

Kaikilla on kokemuksia koulusta ja Suvivirttä on helpompi puolustaa kuin valtion leikkauksia. Asia on helposti käsitettävä ja tunnepitoinen. Monelle traditiot ovat tärkeitä vaikka itselleni ne eivät merkitse mitään. Mutta onko koulujen suurin ongelma Suvivirsi? Tuskin, mutta se on helposti käsitettävä asia. 

Suvivirsiäijä on itse traumatisoitunut koulun uskonnonopetuksesta aikoja sitten ja luulee että se on samanlaista kuin ennen. Nykyäänhän niissä espoolaiskouluissa lienee jo enemmän muslimeja kuin kristittyjä. He kun eivät edes noin vain voi erota uskonnosta johon ovat syntyneet. 

Sen verran minäkin alakouluaikoja jo neljäkymmentä vuotta sitten muistan, että Suvivirsi oli vähiten traumatisoivaa. Eräässä koulussa piti lukea jopa ruokarukous, tuskin enää, ellei sitten arabiaksi. Päinvastoin se  Suvivirsi oli ilo kuulla kun tiesi, että sai olla rauhassa muilta lapsilta taas kesän ja kerätä voimia uuteen rääkkiin. 

Traumasta on valitettavasti tullut vähän vitsi nykyään kuten rasismistakin. Kaikki ovat traumatisoituneet jostain, jopa lastenohjelmista. Jos ei ole adhd tai autismi, niin ainakin trauma sitten. 

Miten elämästä edes voi selvitä ilman traumoja? Minun elämäni on ollut yhtä traumaa, mutta en vello niissä, teen niistä runoutta.